Suomesta Ruotsiin rotututkimukseen 1870-luvulla viedyt pääkallot palaavat kotiin tässä kuussa. Tamperelaisen museokeskuksen tutkijat ottavat kalloista tarkkoja näytteitä.
Ruotsista vihdoin Suomeen palautettavat pääkallot kiinnostavat myös suomalaistutkijoita. Tamperelaisen museokeskuksen Vapriikin tutkijat valmistautuvat ottamaan kalloista näytteitä, joista voidaan selvittää monia vainajien terveyteen ja elämään liittyviä asioita.
Ruotsalaiset rotututkijat kaivoivat pääkalloja neljällä suomalaispaikkakunnalla 1870-luvulla. Tutkimusryhmä vei kallot Ruotsiin nykyisen Karoliinisen instituutin kokoelmiin.
Kallojen palauttamisesta Suomeen on neuvoteltu vuosia. Nyt palautuspäiväksi on vahvistunut 20. elokuuta.
Museokeskus Vapriikissa kalloista otetaan näytteet, joista voidaan selvittää monia asioita.
– Näytteiden analyysit ovat tärkeitä, sillä niiden avulla nämä ihmiset ja heidän elämäntarinansa voidaan nostaa osaksi historiaa, Vapriikin tutkija Ulla Moilanen sanoo tiedotteessa.
Monitieteisten menetelmien avulla voidaan selvittää muun muassa vainajien ihmisten elinaikaa, terveyshistoriaa, sukulaisuussuhteita ja luissa olevia taudinaiheuttajia. Myös ruokavaliosta ja esimerkiksi maidonkäytöstä voidaan saada tietoa.
Vapriikissa on entuudestaan kokemusta monitieteisten menetelmien käytöstä. Toisessa tutkimushankkeessa tutkitaan Pälkäneelle keskiajalla haudattuja vainajia.
Kalloja ympäri Suomea
Kallojen tarkka dokumentointi ennen hautaamista voi mahdollistaa myös kasvoennallistukset tulevaisuudessa. Ennallistuksissa voidaan hyödyntää muinais-DNA:sta saatavaa tietoa esimerkiksi henkilöiden silmien ja hiusten väristä.
Suomeen palautettavia kalloja on 82.
Niistä 45 on varmasti voitu identifioida pälkäneläisiksi Karoliinisen instituutin selvityksessä. 11 kalloa on Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Ne matkaavat näytteenoton jälkeen Kuopioon ja Joensuuhun.
Loput kalloista on varmuudella kerätty Suomesta, mutta kaikkien tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa. Kalloista otettavista näytteistä voidaan selvittää myös sitä, missä vainajat ovat viettäneet lapsuutensa.
Näytteiden monitieteinen tutkimus ja analyysit ovat kalliita. Vapriikki selvittää mahdollisuuksia löytää niihin rahoitusta. Tutkimuksiin osallistuvat myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelliset vastuumuseot.
Arkistovideolla Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen kertoo lokakuussa 2022 kallojen mahdollisista hautapaikoista:
