VÄDDÖ Peräänny! karjuu Jenny Engström ja työntää itseään huomattavasti kookkaampaa miestä voimalla taaksepäin.
Kyse on harjoituksesta, ja vastustaja on opettaja, mutta Engström ja muut opiskelijat ottavat tilanteen tosissaan. He hikoilevat liikuntasalissa, koska haluavat poliisiksi.
Viime vuonna 36-vuotias Engström epäonnistui poliisikorkeakoulun pääsykokeissa. Hän läpäisi psykologiset testit mutta ei pyöräilykoetta.
Syksyllä hän aloitti vuoden kestävät opinnot Väddön kansanopistossa, jotta ensi keväänä kävisi paremmin.
Kaduilta puuttuu poliiseja
Koulutukselle on tilausta, sillä Ruotsissa ei ole tarpeeksi lainvalvojia täyttämään kaikkia työpaikkoja. Samalla jengit ja rikollisverkostot toimivat maassa yhä näkyvämmin.
Poliisin tavoitteena on ollut, että tämän vuoden lopussa maassa olisi 26 200 poliisia. Syyskuussa tavoitteesta uupui parituhatta poliisia.
Poliisien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2017, mutta hallitusten vuoronperään asettamissa tavoitteissa ei ole pysytty. Poliisiviranomaisen työpaikkoja on täytetty ihmisillä, joilla ei ole poliisin koulutusta.
Erityisesti Tukholmassa on vuosia ollut huolestuttava pula poliiseista. Täyttämättömistä paikoista lähes puolet on pääkaupunkiseudulla. Syitä tähän ovat muun muassa kaupungin huono asuntotilanne ja poliisin palkkataso.
Poliisien vähyys näkyy työn arjessa, sanoo kasvukoordinaattori Magnus Larsson Tukholman poliisista.
– Meillä ei ole tarpeeksi poliiseja kaduilla ja toreilla, hän sanoo.
Larsson työskentelee Tukholman poliisin tänä vuonna perustamassa ryhmässä, jonka tekee töitä sen eteen, että pääkaupunkiin saataisiin lisää poliiseja.
Harva se viikko uutiset kertovat väkivallanteosta, räjäytyksestä tai ampumisesta Tukholman alueella.
Ruotsissa poliisi on joutunut toimimaan kriittisissä tilanteissa, joissa vahvistusta ei ole ollut saatavilla, kun sitä olisi tarvittu. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä, joka neljäs poliisi sanoi olleensa tällaisessa tilanteessa.
Rikollisuus ei pelota
Larssonin mukaan kyse ei ole siitä, että uutiset rikollisuudesta ja poliisin kohtaamista haasteista karkottaisivat nuoria. Ongelma on ollut lähinnä se, että halukkaat eivät läpäise pääsykokeita.
Myös Suomessa on ollut ongelmia täyttää poliisikorkeakoulun opiskelupaikkoja.
Ruotsissa hakijamäärät ovat viimeiset vuoden olleet neljän–viidentuhannen tuntumassa. Kokeissa on monta osaa, jotka hakija käy läpi vaiheittain. Jos yksi osuus epäonnistuu, kokeet loppuvat siihen.
Pari vuotta sitten yli puolet hakijoista putosi psykologisissa testeissä ja neljännes loogista päättelyä mittaavassa soveltuvuuskokeessa, kertoi ruotsalainen Poliisi-lehti. Vuonna 2022 kokeeseen tehtiin muutoksia, mikä nosti läpäisijöiden määrää.
Poliisi ei puhu riman laskusta, vaan sanoo muuttaneensa vaatimuksia vastaamaan tämän päivän todellisuutta.
Jenny Engström sanoo, että uutiset ampumisista ja jengirikollisuudesta tai mikään koulussa kerrottu ei ole saanut häntä pelkäämään.
Ruotsissa on yritetty monia keinoja, jotta poliiseja saataisiin lisää. Tänä syksynä hallitus ehdotti, että poliisiopiskelijat saisivat anteeksi opintolainansa.
Tukholman poliisin Magnus Larssonin mukaan Tukholmassa yksi ongelma on asuminen, sillä kaupungissa on jatkuva pula asunnoista. Opiskelijoille on tarjottu apua asunnon etsimiseen, hän sanoo.
Poliisi myös yrittää näkyä ja tulla tutuksi nuorille.
– Olemme alkaneet soitella yksittäisille ihmisille ja houkutella heitä jatkamaan hakuprosessia. Se on tuottanut todella paljon tuloksia, Larsson sanoo.
Bussikuskista poliisiksi
Väddössä ensimmäistä vuotta toimivaa linjaa voisi kutsua poliisiesikouluksi. Se valmentaa opiskelijoita poliisikoulun pääsykokeisiin ja kasvattaa ymmärrystä siitä, millaista poliisina työskentely on.
36-vuotias Jenny Engström on aina halunnut poliisiksi, mutta hän tuli parikymppisenä äidiksi. Siihen elämään ammatti ei sopinut. Nyt lapset ovat kasvaneet, ja on Engströmin vuoro toteuttaa unelmansa.
Poliisille hän olisi mieluinen työntekijä. Tavoite on lisätä monimuotoisuutta eli palkata lisää naisia ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.
Engström haluaa lähipoliisiksi, joka kiertäisi koulussa tapaamassa nuoria ja puhumassa poliisin työstä. Tämä olisi hänestä keino puuttua kasvavaan nuorisorikollisuuteen ja jengiväkivaltaan.
– Haluaisin, että lapset ja nuoret eivät pelkäisi poliisia vaan uskaltaisivat tulla juttelemaan. Että he ajattelisivat, että olemme täällä auttamassa, Engström sanoo.
Väddön kurssilla on kaiken ikäisiä ja eri sukupuolta olevia opiskelijoita.
Thor Thorndahl on 28-vuotias bussinkuljettaja Tukholmasta, mutta tulevaisuudessa hän toivoo olevansa liikennepoliisi. Juoksukierroksella Thorndahl jää muista jälkeen, mutta opiskelukaverit kannustavat hänet maaliin.
Suoritus on hänelle henkilökohtainen voitto.
– Kun tulin tänne, pystyin hädin tuskin juoksemaan neljäsataa metriä. Nyt pystyn juoksemaan yli kaksi kilometriä ja se tuntuu upealta, Thorndahl sanoo.
Thorndahl kehuu opetusta. Tavoitteellisen liikunnan lisäksi opinto-ohjelmassa käydään läpi muun muassa rikosoikeutta, tutkintatekniikoita ja konfliktin hallintaa. Opiskelijat tekevät simulaatioharjoituksia ihmisten kohtaamisesta ja tunneilla käy ammatissa toimivia poliiseja.
Thorndahl sanoo olevansa huolissaan rikollisuudesta, mutta näkee, että juuri sen vuoksi poliisin ammatti on tärkeä.
Väddö sijaitsee Ruotsin rannikolla sadan kilometrin päässä Tukholmasta. Thorndahl, kuten suurin osa opiskelijoista asuu koululla.
Pääopettajana toimii Bertil Mattsson, jolla on yli neljänkymmenen vuoden kokemus Ruotsin poliisista eri tehtävistä. Hän on eläköitynyt virastaan, mutta suostui kutsuun tulla valmentamaan poliisiksi haluavia.
Mattsson uskoo, että yksi syy poliisipulaan piilee palkkauksessa ja työn vaativuudessa.
– Moni saattaa jättäytyä pois, kun tajuaa, millaista työ oikeasti on. Eteenkään alussa se ei ole kahdeksasta neljään toimistotyötä.
Mattssonin mielestä koulutuksen kehittäminen voisi olla yksi tapa korjata tilannetta. Hänen mielestään opiskelijat voisivat heti suuntautua joko rikos- tai järjestyspoliisiin. Tällöin vältyttäisiin väärinkäsityksiltä ja pettymyksiltä.
Poliisin näkökulmasta horisontissa näkyy valoa: tämä vuonna poliisikorkeakoulujen opiskelupaikat saatiin täytettyä kokonaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näin on ollut vain kerran aiemmin.
