Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ja Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson julkistivat kehityshankkeen, jossa yksi sotilas voi hallita jopa sadan droonin parvea.
SÄLEN Ruotsin puolustusvoimat varustautuu nyt voimalla. Puolustusministeri Pål Jonsonin mukaan takamatkaa on ollut esimerkiksi droonien eli pienoiskopterien käytössä. Jonsonin mukaan Ukrainan sota on osoittanut, että drooneista on kehittymässä tai kehittynyt jo olennainen osa sodankäyntiä.
Siksi Ruotsin puolustusvoimat on kaikessa hiljaisuudessa käynnistänyt hankkeen, jossa on kehitetty drooniparvien käyttöä. Hankkeeseen on puolustusvoimien lisäksi osallistunut puolustusvoimien materiaaliyksikkö ja kaupallinen puolustusteollisuusyritys Saab.
Jonssonin mukaan kehitystyö on onnistunut niin hyvin, että siinä missä perinteinen hanke veisi viitisen vuotta, nyt kokeiluparvi on oikeassa sotaharjoitusvaiheessa jo maaliskuussa. Silloin pidettävään Arctic Strike -harjoitukseen osallistuu ruotsalaisten lisäksi myös norjalaisia ja suomalaisia sotilaita.
Yksi sotilas lennättää jopa sataa droonia
Kehitteillä olevassa projektissa yksi sotilas voi ohjata jopa sadan droonin parvea. Parvessa droonit voivat olla erilaisia, niille voidaan antaa eri tehtäviä eikä parven työ sotkeudu vaikka parvesta yksi vaurioituisikin.
Materiaalia, kuten videokuvaa tai kartoitustietoja, karttuu paljon ja tekoälyllä on keskeinen osa sen jäsentämisessä.
Sekä puolustusministeri, Saabin toimitusjohtaja että Ruotsin maavoimien komentaja Jonny Lindfors korostavat, että parven hallinnan on perustuttava ohjelmistoon, joka asennetaan itse drooniin. Ohjelmiston on oltava sellainen, että siihen voidaan tehdä muutoksia ja uudistuksia nopeasti.
Kokeilun tässä vaiheessa droonit ovat aseistamattomia ja miehittämättömiä. Myöhemmin ne voivat lennättää esimerkiksi räjähteitä. Drooniparvi voi esimerkiksi vahtia teitä, etsiä vihollisen kohteita ja palata itsenäisesti ladattavaksi.
Puolustusministeri korostaa, että päätökset drooniparven tehtävistä tekee aina ihminen, ei tekoäly.
