TUKHOLMA Ruotsalainen Hallin vankila on tarkoitettu 200 vangille, mutta siellä on 300 vankia. Yhä useammassa yhdelle hengelle tarkoitetussa sellissä on kerrossänky, ja osa yhteistiloista on muutettu selleiksi.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n haltuunsa saamat valvontakameravideot toisesta vankilasta, Tidaholmista, näyttävät, että ahtaus kiristää vankien hermoja.
Tämän vahvistaa Hallin vankilaa johtava Johan Molinder. Hän on työskennellyt vankeinhoidossa yli 20 vuotta.
Tukholman lounaispuolella Södertäljessa sijaitseva Hallin vankila on yksi Ruotsin vaarallisimmille vangeille tarkoitetuista vankiloista.
– Järjestyshäiriöt ovat lisääntyneet selvästi. Kuten sanottu, olemme uudessa tilanteessa, ja sovittaudumme siihen. Meillä on paljon haasteita, kertoo Molinder.
– Paljon kärjistyneitä tilanteita, enemmän riitoja. Joudumme menemään väliin entistä useammin.
Vankimäärä kasvanut ja jengirikollisuus näkyy
Vankiloiden ja tutkintavankiloiden paikkapula on kärjistynyt niin, että Kriminalvårdstyrelsen eli Suomen rikosseuraamuslaitosta vastaava viranomainen on siirtynyt eräänlaiseen valmiustilaan, jossa vapaita paikkoja haetaan keskitetysti koko maan vankiloista. Poikkeusjärjestely on voimassa toukokuun loppuun saakka.
Ahtauden taustalla on monta syytä, sanoo ylijohtaja Martin Holmgren.
Yksi niistä on vankimäärän nopea kasvu.
Pari kolme vuotta sitten poliisi onnistui kansainvälisellä yhteistyöllä murtamaan rikollisten käyttämän pimeän verkon, jonka kautta rikolliset pyörittivät kansainvälistä huumekauppaa. Holmgrenin mukaan tämän seurauksena Ruotsin vankiloihin marssitettiin 300 pitkien tuomioiden vankia.
Myös Ruotsin viime vuosien jengisota näkyy ja tuntuu vankiloissa. Holmgren arvioi, että kaikista 6 000 vangista nyt noin tuhannella on yhteys jengirikollisuuteen.
Holmgrenin mukaan poliisi onnistuu nykyään selvittämään entistä useamman jengirikoksen. Se tarkoittaa lisää pitkiin vankeuksiin tuomittuja vankeja. Lisätyötä aiheuttaa myös se, että taisteleviin jengeihin kuuluvat vangit on pidettävä erillään.
Hallitus tahtoo kovempia rangaistuksia
Järjestyksen palauttaminen ja entistä kovemmat rangaistukset ovat keskeisiä Ulf Kristerssonin johtamalle oikeistohallitukselle ja sen tukipuolueelle ruotsidemokraateille.
Hallitus ja ruotsidemokraatit esittävät Tidö-sopimuksessa kymmeniä muutoksia ja kiristyksiä rikoslakeihin. Ehdotusten mukaan esimerkiksi kytkös jengeihin tuplaisi tulevaisuudessa rangaistuksen.
Holmgrenin johtama laitos arvioi, että osa ehdotuksista vaikuttaisi merkittävästi sen toimintaan, mutta uusien linjausten kaikkia seurauksia on kuitenkin mahdotonta arvioida.
Holmgrenin mukaan Ruotsin rikosseuraamuslaitoksen tämänhetkisissä suunnitelmissa tavoitteena on kolminkertaistaa vankilapaikkojen määrä vuoteen 2033 mennessä. Jo nyt tiedetään, että ensi vuoden ja vuoden 2026 uudishankkeet ovat aikataulustaan jäljessä.
Vankeinhoito sai hallituksen tämän kevään lisäbudjetissa 120 miljoonan euron lisämäärärahan. Se oli vähemmän kuin Holmgrenin johtama laitos oli toivonut. Enemmän lisärahaa sai kuitenkin vain sosiaali- ja terveydenhuolto.
Holmgrenin mukaan kerrossängyt ja kahden hengen sellit ovat uusi normaali ainakin lähivuodet. Hän kertoo, että tuplaselleistä saadut kokemukset eivät ole pelkästään kielteisiä.
– Osa vangeista arvostaa sitä, että on seuraa. Ettei tarvitse olla yksin.
Vanginvartijoita uhkaillaan
Ruotsin eduskunnan eli valtiopäivien lakivaliokunnan puheenjohtaja, ruotsidemokraattien Richard Jomshof on esittänyt , että vankiloihin luotaisiin parempitasoiset osastot ruotsalaisvangeille ja matalamman tason osastot muille.
Tämä ei kuulu Ruotsin nykyhallituksen tämänhetkisiin suunnitelmiin.
Vuonna 2022 vangeista 71 prosenttia oli Ruotsin kansalaisia, kertoo Ruotsin rikostenehkäisyviranomaisen BRÅ:n selvitys. Vuosina 2013–22 ulkomaalaisten vankien osuus oli hienoisessa laskussa.
Ylijohtaja Holmgren myöntää, että ylitäydet vankilat ovat hankalat ja turvattomat myös henkilökunnalle. Vanginvartijoita ja muuta henkilökuntaa on enemmän kuin ennen, mutta silti henkilökuntaan kohdistuva väkivalta on lisääntynyt.
Ruotsin radion mukaan esimerkiksi Länsi-Ruotsissa henkilökunta pelkäsi ilmoittaa poliisille uhkailusta tai painostusyrityksistä. Syy tähän oli, että rikosilmoituksen myötä uhkailija saattoi saada tietoonsa esimerkiksi työntekijän kotiosoitteen tai lähiomaisia. Työntekijöiden suojelemiseksi rikosilmoituksen tekee nyt työnantaja.
Alle vuoden vankeudet jalkapantarangaistuksiksi?
Yhtenä ratkaisuna paikkapulaan Holmgren esittää entistä useampien lyhyiden vankeustuomioiden muuttamista jalkapantarangaistuksiksi. Nyt seurantarangaistusta voidaan käyttää Suomessa ja Ruotsissa, jos tuomio on alle kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Holmgrenin mukaan aikaraja voitaisiin nostaa alle vuoden vankeusrangaistuksiin.
Jalkapanta on elektroninen seurantalaite, joka seuraa tuomitun liikkeitä. Suomessa rangaistukseen on yhdistetty vaatimus ehdottomasta päihteettömyydestä. Valvojat voivat myös tehdä kotikäyntejä ilman ennakkoilmoitusta.
Holmgrenin mielestä nilkkapantarangaistusten nykyistä laajempi käyttö olisi järkevää muutenkin kuin siksi, että se vapauttaisi vankilapaikkoja.
Ensinnäkin vankilat pystyisivät näin keskittymään pitkiä rangaistuksia saaneiden vankeinhoitoon eli ohjaamaan esimerkiksi työntekoon, opintoihin ja elämänhallintaan.
Lisäksi rangaistus on hänen mielestään rangaistus myös vankilan ulkopuolella.
Nuorisovankilat tekevät paluun
Jengiväkivalta näkyy myös Ruotsin tutkintavankiloissa, joissa on nyt alle 18-vuotiaita enemmän kuin koskaan ennen.
Ruotsin rikosseuraamuslaitoksen selvityksen mukaan elokuussa 2023 alle 18-vuotiaita oli tutkintavankeudessa 69. Vuonna 2020 heitä oli 13. Osaa nuorista epäillään hyvin vakavista rikoksista. Virasto selvitti asiaa sanomalehti Dagens Nyheterin pyynnöstä.
Nuorina henkilöinä heillä on oikeus neljän tunnin päivittäiseen oleskeluun muiden seurassa, mikä ei nyt toteudu. Tutkintavankeus venyy myös usein kolmen kuukauden ylärajaa pidemmäksi.
Nuorisovankilat lakkautettiin Ruotsissa vuonna 1979, mutta nyt ne on päätetty palauttaa kesäkuussa 2026.
Vastuu 15–17-vuotiaista rikollisista siirtyy siten nykyisistä erityisistä nuorisokodeista vankeinhoidolle.
Holmgrenin mukaan valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Todennäköisesti nuoret sijoitetaan erillisille osastoille nykyisten ja uusien vankiloiden yhteyteen.
Holmgren pitää päätöstä nuorten rikollisten siirtämisestä vankeinhoidolle hyvänä.
– On selvää, ettei vankila ole nuorelle hyvä ympäristö. Mutta toisaalta meillä on kokemusta opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä tutkintavankeudessa.
– Missään tapauksessa alaikäiset eivät ole tekemisissä tai samoilla osastoilla kuin muut vangit, Holmgren alleviivaa.
