Yksityisomistajien voitontavoittelu vesihuoltolaitoksissa huolestuttaa Suomessa. Tuotot on kuitenkin rajattu sekä nykyisin että uudessa lakiluonnoksessa ”kohtuullisiksi”.
Ruotsissa ei ole lainkaan vesilaitoksia, jotka olisivat yksityisessä omistuksessa. Yhden laitoksen omistaa valtio, mutta muutoin vesilaitokset ovat kuntien ja kuntayhtymien käsissä.
Maassa on kaikkiaan 1750 kunnallista vesilaitosta, jotka tuottavat juomavettä 9,5 miljoonalle asukkaalle. Loput nostavat vetensä pihakaivosta.
Ruotsin vesialan toimialajärjestö Svenskt vattenin strategi Erik Karlsson sanoo, että periaatteessa vesilaitosten omistus voisi sijoittajia kiinnostaa, mutta kiinnostuksen vähäisyyteen on yksi syy.
– Ruotsissa ei saa tehdä voittoa vedellä.
Ruotsin vesipalvelulain rajoissa yksityiset sijoittajat voisivat omistaa 49 % vesilaitoksesta.
– Kunnilla ei ole kuitenkaan mitään kannusteita myydä niin suuria osuuksia yksityisille.
Suomessa uudistetaan parhaillaan vesihuoltolakia. Julkisuudessa on käyty kiivastakin keskustelua siitä, miten yksityinen omistus vesilaitoksissa pitäisi järjestää. Tällä hetkellä yksityisen omistuksen määrää ei ole määritelty laissa.
Keskiviikon A-studiossa keskustan kansanedustaja Anne Kalmari esitti huolensa siitä, että yksityiset omistajat ovat liikkeellä voitontavoittelumielessä, mikä voisi johtaa muun muassa vesimaksujen roimaan korotukseen.
Kuitenkin jo nyt pääoman tuotolle on asetettu rajoituksia.
– Tämän hetken säännösten mukaan vesihuollossa voi tehdä korkeintaan kohtuullista tuottoa. Ja ennen sitä pitää huolehtia, että maksuilla on katettu vesihuollon kustannukset, selvittää vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta maa- ja metsätalousministeriöstä.
Uudessa lakiluonnoksessa ei muutettaisi voimassa olevan lain lähtökohtaa, jonka mukaan vesihuoltomaksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle sen jälkeen, kun korjaustarpeet on hoidettu.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan vesihuoltolain uudistuksella pikemminkin estetään vesihuollon yksityistämistä. Lain on määrä tulla voimaan 1.1.2026.
Julkinenkaan omistus ei takaa sitä, että järjestelmät pysyvät ajan tasalla. Vaikka Ruotsin vesihuolto on kuntien käsissä, järjestelmien korjausvelkaa syntyy lisää vuosi vuodelta.
Ruotsin vuosittainen investointitarve vesi- ja viemärijärjestelmään on Svenskt vattenin mukaan 2,5 miljardia euroa. Nykytasolla investointeja tehdään 1,6 miljardia euroa vuodessa.
– Joissain kunnissa vesiputkistot ovat vuodelta 1860, Erik Karlsson kertoo.
