EU:n puheenjohtajamaa Unkari ajaa unioniin asetusta, joka mahdollistaisi ihmisten digitaalisen viestinnän seulomisen.
Niin kutsutun CSAM-asetuksen tavoitteena on estää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin leviäminen verkossa.
Viestisovelluksien sähköpostista Facebookiin tulisi sen myötä tavalla tai toisella siivilöidä yksityisviestit käyttäjän laitteella ennen kuin ne salataan lähettämistä varten. Tällä hetkellä seulominen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Arvostelijoiden mukaan asetus rikkoisi perustavanlaatuisesti yksityisyyden suojaa ja käytännössä murtaisi viestisalaisuuden Euroopassa.
Yle kysyi europarlamentaarikoilta, kumpi painaa kysymyksessä enemmän, yksityisyyden suoja vai taistelu lasten hyväksikäyttöä vastaan.
Lain tavoitteen, eli lasten hyväksikäytön torjumisen, allekirjoittavat kaikki europarlamentaarikot.
Selvä valtaosa europarlamentaarikoista vastustaa myös Unkarin esittämää sääntelyä sellaisenaan.
Keinoista lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi mepit ovat kuitenkin erimielisiä.
Kysymys jakaa mepit kahteen leiriin
Perussuomalaiset ja vihreät vastustavat selkeästi yksityisyyden suojan heikentämistä. Keskusta olisi siihen valmiimpi, jos tavoite on lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuminen.
Kysymys jakaa sekä SDP:n, kokoomuksen että vasemmistoliiton meppejä.
Viisi kyselyyn vastanneista europarlamentaarikoista on sitä mieltä, että teknologiayhtiöt pitäisi velvoittaa viestien seulontaan, vaikka se heikentäisi kansalaisten yksityisyyden suojaa.
Keskustan Elsi Kataisen mukaan viestien yksityisyyttä voitaisiin myöhemmin vahvistaa esimerkiksi väärinkäytösten rangaistuksia kiristämällä.
Toisaalta moni sellainen meppi, joka on valmis velvoittamaan teknologiajäteiltä tarkempaa seulontaa pitää tärkeänä, että se toteutetaan yksityisyydensuojaa heikentämättä.
Kokoomuksen Pekka Toveri muistuttaa, että Suomessa käsitellään vuosittain kymmeniä tuhansia vihjeitä lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tai siihen liittyvästä materiaalista.
Hän kannattaakin velvoittavuutta, kunhan vaikutustenarviot selvitetään perusteellisesti.
– Kaikki lain väärinkäytön riskit on perattava tarkkaan, eikä se saa missään tilanteessa johtaa sellaiseen sääntelyyn tai valtion toimintaan, joka loukkaa kansalaisten perustuslain takaamaa yksityisyyden suojaa tai kyberturvallisuutta, Toveri sanoo.
”Pelottava ajatus ja valtava riski”
Kuusi europarlamentaarikkoa on selkeästi sitä mieltä, ettei tarkoitus voi pyhittää keinoja.
SDP:n Eero Heinäluoman mukaan lasten hyväksikäytön torjumiseksi tarvitaan eurooppalaisia ratkaisuja. Ne eivät kuitenkaan saa luoda uusia ongelmia toisaalla.
– Viranomaisresursseja ja mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin on parannettava ilman, että annetaan hallituksille yleisiä toimivaltuuksia seurata kansalaisten viestiliikennettä.
Samaa mieltä on vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Hänen mukaansa päästä päähän salaukseen poistaminen olisi virhe, eikä sisältöseulontaan ole tällä hetkellä edes olemassa toimivaa teknologiaa.
– Täysi tuki lastensuojelulle netissä, muttei massavalvontamenettelyillä, joita käytössä esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa, Kyllönen sanoo.
Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen (ps.) mukaan poliitikkojen ja viranomaisten velvollisuus on löytää keinoja, jotka eivät vaaranna ytimessä olevia kansalaisten oikeuksia.
– Massavalvontateknologiat otetaan käyttöön sillä samalla hetkellä autoritäärisissä valtioissa, kun vapaissa oikeusvaltioissa ne siunataan. Yksityisyydensuojan kohdalla tällaisen portin avaaminen on pelottava ajatus ja valtava riski.
Vasemmistoliiton Li Andersson ja Jussi Saramo eivät ota kysymykseen suoraan kantaa.
Saramo toteaa, että mikäli yksityisyydensuoja kapenisi vain hyväksikäyttömateriaalin osalta, voisi yhtiöt velvoittaa toimiin.
– Valitettavasti näyttää, että esillä oleva malli voisi lisätä epädemokraattisten johtajien ja jopa rikollisten mahdollisuuksia seurata ihmisiä ilman, että siitä olisi hyötyä hyväksikäytön vähentämisessä.
RKP:n Anna-Maja Henriksson ei vastannut kyselyyn.
Tietosuojavaltuutettu huolissaan
Tänään maanantaina Ylen Ykkösaamussa vierailleen Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajan Anu Taluksen mukaan Unkarin esityksessä on useita huolestuttavia piirteitä.
Yksi on se, että sääntely mahdollistaisi yksityisten viestien, valokuvien ja videoiden hyvin laajamittaisen ja kohdentamattoman läpivalaisemisen ja skannaamisen.
– Sen piiriin menisi hyvin laajasti ja aika rajatta suuren osan meistä lähettämät viestit.
Taluksen mukaan esitys tekisi toteutuessaan netistä pitkällä tähtäimellä kaikille, myös lapsille hieman turvattomamman paikan.
Keskusteluun osallistunut Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi kuitenkin muistutti, että kyse on laajasta ongelmasta ja lapsista verkossa levitettävien kuvien määrä kasvaa merkittävästi vuosi vuodelta.
Suomi on suhtautunut vastaavaan sääntelyyn aikaisemmin kriittisesti, mutta Petteri Orpon (kok.) hallitus kääntyi kannattamaan Unkarin esitystä tänä syksynä.
Eduskunnan suuri valiokunta päätti kuitenkin hiljattain ottaa aikalisän asiaa koskevan EU-esityksen käsittelyssä.
Esimerkiksi eduskunnan lakivaliokunta kannattaa itse sääntelyä, mutta ei Unkarin ehdottamaa mallia.
Lainsäädäntöehdotusta käsitellään näillä näkymin EU-maiden joulukuussa.
