Nykyisen saamelaiskäräjien puheenjohtajan Pirita Näkkäläjärven kannatus uusintavaalien jälkeen on varsin vahvaa. Saamelaiskäräjien jäsenistä moni haluaa säilyttää saman puheenjohtajan ja hallituksen kuluvalla kaudella. Pirita Näkkäläjärvi on myös itse valmis jatkamaan puheenjohtajana.
– Olen työskennellyt nyt vähän yli puoli vuotta Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Se on ollut unelmatyö ja suuri kunnia tehdä työtä saamen kansan eteen. Olen valmis jatkamaan puheenjohtajana, jos luottamusta löytyy, Näkkäläjärvi sanoo.
Näkkäläjärvi valittiin puheenjohtajaksi tammikuussa pidetyssä järjestäytymiskokouksessa. Maanantaina 23. syyskuuta Saamelaiskäräjät järjestäytyy jälleen, sillä viime syksyn vaalit uusittiin kesällä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
Järjestäytymiskokouksessaan ensi maanantaina Saamelaiskäräjät valitsee puheenjohtajiston, hallituksen jäsenet ja lautakuntien jäsenet.
– Jos katsoo vaalitulosta, siellä ei ollut suuria muutoksia. Politiikan iso kuva säilyy samana, toteaa Näkkäläjärvi.
Yhdeksän jäsentä ilmaisee suoraan tukensa Näkkäläjärvelle
Nykyisestä hallituksesta löytyy vankka tuki nykyiselle puheenjohtajalle. Hallituksen jäseniä ovat puheenjohtajan lisäksi ensimmäinen varapuheenjohtaja Leo Aikio Inarista, toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä ja jäsenet Karen-Anni Hetta Sodankylästä, Tauno Ljetoff Inarista, Asko Länsman Utsjoelta ja Inka Musta Helsingistä.
Hallituksen jäsenistä vain edellisen vaalikauden puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ei nimeä suoraan, ketä tukee puheenjohtajaksi. Hän kertoo kuitenkin tukevansa nykyistä hallitusta jatkamaan tehtävässään. Hän on myös itse valmis kaikkiin käytettävissä oleviin luottamustehtäviin.
– Uskon, että pienempikin rooli sopii mainiosti, sanoo Juuso.
Asko Länsmanin mielestä vaalitulos osoittaa, että Saamelaiskäräjille ei tule suuria muutoksia ja ihmiset tukevat nykyistä politiikkaa.
Viiden hallitusjäsenen lisäksi neljä edustajaa kertoo suoraan tukevansa Näkkäläjärven jatkoa. He ovat Janne Hirvasvuopio Espoosta, Leena Niittyvuopio-Jämsä Utsjoelta, Armi Palonoja Sodankylästä ja Ulla-Maarit Magga Enontekiöltä.
Juha Alakorva Sodankylästä puolestaan sanoo, että on viisasta pitäytyä aikaisemmissa henkilövalinnoissa niiltä osin, kuin se on mahdollista, sillä pakotetut uusintavaalit olivat vastoin saamelaisille kuuluvaa itsemääräämisoikeutta. Myöskään utsjokelaisen Nilla Tapiolan mielestä uudelleen järjestettyjen vaalien johdosta ei kannata tehdä uudelleenvalintoja, koska se ei muuta saamelaiskäräjien linjaa.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi vaalit uusittavaksi, koska Saamelaiskäräjien vaalilautakunta jätti merkitsemättä vuoden 2023 vaalien vaaliluetteloon henkilöitä, jotka olisi KHO:n aiemmilla päätöksillä pitänyt sinne merkitä. KHO määräsi vaalilautakunnan merkitsemään vaaliluetteloon 65 henkilöä, jotka eivät päässeet äänestämään tai asettumaan ehdolle syksyn vaaleissa, ja vaalit uusittiin kesällä.
Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet ovat tehneet KHO:n saamelaiskäräjävaaleja 2023 koskevista päätöksistä ihmisoikeusvalituksen YK:n ihmisoikeuskomitealle.
Hallituspaikkoihin löytyy kiinnostusta
Vaikka puheenjohtajan valinta vaikuttaa selvältä, hallitukseen olisi tulijoita.
Enontekiöläinen edustaja Ulla-Maarit Magga kertoo olevansa valmis ryhtymään varapuheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi.
Utsjokelainen Nilla Tapiola arvelee, että valinnat Saamelaiskäräjien kärkipaikoille ovat todennäköisesti samoja kuin keväälläkin. Silti hallituspaikka kiinnostaisi.
– Sieltä voi vaikuttaa asioihin, sanoo Tapiola.
Inarilainen Anu Avaskari on kiinnostunut kaikista luottamustehtävistä Saamelaiskäräjillä. Hän ei paljasta, ketä tukee puheenjohtajaksi.
– Kuulostaa, että puheenjohtajaehdokkaita ei juurikaan ole. Olen kiinnostunut puheenjohtajiston tehtävistä, hallituksen jäsenyydestä kuin kaikista muistakin Saamelaiskäräjien luottamustehtävistä, Avaskari kertoo.
Utsjokelainen pitkäaikainen edustaja ja järjestäytymiskokouksen koollekutsuja Anne Nuorgam puolestaan toivoo, että Utsjoelta kotoisin oleva Inarin edustaja Anni Koivisto pääsisi vähintään kolmen puheenjohtajan joukkoon. Hän tuki Koivistoa viime talvena puheenjohtajaksi. Koivisto toimi ensimmäisenä varapuheenjohtajana edellisellä vaalikaudella vuosina 2020–2023.
Koivisto ei aio enää mukaan puheenjohtajakisaan
Viime talvena saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakilvassa olivat vastakkain Anni Koivisto ja Pirita Näkkäläjärvi. Tällä hetkellä Koivisto ei pyri puheenjohtajaksi.
– Tietysti on intoa tehdä töitä yhteisten asioidemme eteen, mutta en ole ajatellut, että siinä roolissa. Olen tullut siihen tulokseen, että nyt ei ole minun aikani.
Koivisto kertoo, ettei kukaan ole toistaiseksi pyytänyt häneltä tukea puheenjohtajana. Hänellä on kuitenkin vaatimuksia tulevalle puheenjohtajalle. Hänestä on tärkeää, että yhteistyö toimii ja kaikki pääsevät mukaan edistämään saamelaisille tärkeitä oikeuksia.
– On saamelaisten etu, että kaikki, jotka haluavat edistää oikeuksiamme ja haluavat työskennellä saamelaiskäräjälain kaltaisten asioiden eteen, pääsisivät mukaan. Erityisesti Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on tärkeässä roolissa tällaisen yhteistyön vahvistamisessa, Koivisto toteaa.
Yle kysyi kaikilta Saamelaiskäräjien varsinaisilta jäseniltä sähköpostitse ajatuksia puheenjohtajuudesta ja kiinnostuksesta kärkipaikkoihin. Jäsenet Veikko Feodoroff, Inka Kangasniemi, Kari Kyrö, Aslak Pekkala ja Niko-Mihkal Valkeapää eivät vastanneet.
