Saamelaiskäräjien ensimmäisenä puheenjohtajana tunnettu Pekka Aikio täyttää 80 vuotta. Hän vaikutti saamelaispolitiikassa liki 40 vuoden ajan.
Kirsti Länsman,
Anja Kaarret
Vuotsolaisen Pekka Aikion, 80, isällä oli tapana kirjoittaa käsin paperille ajatuksiaan. Isä oli poroisäntä, joka puhui aktiivisesti saamelaisten kokemista epäkohdista. Aikio ryhtyi jo lapsena, arvionsa mukaan jo viiden vanhana, kirjoittamaan isänsä suunnitelmia ylös pienellä kirjoituskoneella.
Vartuttuaan Aikio tahtoi itse vaikuttaa, mitä Saamenmaasta päätetään.
– Huomasin, että meidän täytyi noudattaa muiden määräyksiä. Maat olivat aina valtion tai muiden ihmisten, mutta saamelaiset eivät tuntuneet omistavan maata ollenkaan.
Kaapin Pieran Oulan Pekka tai Siika-Pekka, kuten häntä usein kutsutaan, syntyi poroperheeseen vuonna 1944 kaksi päivää jatkosodan loppumisen jälkeen 21. syyskuuta. Liikanimi Siika ei tullut hänelle kovan kalamiehen maineen takia vaan synnyinpaikan vuoksi, Siikaselästä.
Toinen aikansa merkittävä saamelaispoliitikko Matti Morottaja muistaa hyvin, kuinka ahkerasti Aikio edisti saamelaisasioita. Aikion kädenjälki näkyy monessa.
– Kaikissa laeissa, jotka koskevat saamelaisten elinkeinoja, kulttuuritoimia ja kieltä, hän oli niissä mukana. Erityisesti maankäyttöä koskevissa asioissa hän sai paljon aikaan, Morottaja muistelee.
Aikio oli saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja
Ylen arkistoista löytyneissä haastatteluissa Pekka Aikio haaveili jo nuorena opiskelijana Lapin tasavallasta ja siitä, että eduskuntaan tulisi saamelaisten edustaja.
Omaa kansanedustajaa ei vielä ole, mutta jo 1970-luvun alussa saamelaiset saivat oman poliittisen elimensä, saamelaisvaltuuston. Aikio valittiin sen puheenjohtajaksi vuonna 1976.
Saamelaisvaltuusto oli Pohjoismaiden ensimmäinen saamelaisten itsehallintoa varten perustettu elin. Vuonna 1996 sen tilalle perustettiin saamelaiskäräjät, ja Aikio valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hänen valtakautensa jatkui vuoteen 2007 saakka.
Oikeustieteen tohtori ja saamelaispolitiikan asiantuntija Juha Guttorm kertoo, että Aikio oli keskiössä esimerkiksi niin kutsutun saamelaislain valmistelussa 1990-luvun alussa. Kun Suomi liittyi EU:hun, Aikio oli mukana laatimassa sen yhteydessä hyväksyttyä saamelaisia koskevaa lisäpöytäkirjaa.
Hänellä oli myös suuri rooli saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen suunnittelussa ja toteutumisessa. Poroasiat olivat kuitenkin Aikiolle ykkösasia, kertoo Guttorm.
– Pekka on aina tuonut esille sen, että saamelainen poronhoito on erilaista kuin suomalainen poronhoito ja se täytyisi ottaa huomioon lainsäädännössä.
Matti Morottaja uskoo Aikion kieli- ja puhetaitojen olevan yksi syy siihen, miksi hän tuli niin hyvin toimeen ihmisten kanssa ympäri maailmaa.
– Hänellä on sellaista huumoria, jota hän osaa käyttää oikeaan aikaan. Hän on saanut monia asioita läpi juuri hänen persoonallisuutensa avulla. Hänen tapansa on sellainen, jota viranomaisetkin kuuntelevat, kertoo Morottaja.
Toivoo yhteistyötä muiden alkuperäiskansojen kanssa
Ainakin yksi toteutumaton asia on jäänyt vaivaamaan poliittista veteraania. Aikio toivoisi Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisille yhteisen parlamentin, pohjoismaiset saamelaiskäräjät. Yksi askel sitä kohti olisi pohjoismainen saamelaissopimus.
Ehdotus sopimuksesta tehtiin Aikion poliittisen uran loppuvaiheilla vuonna 2005. Sopimusteksti vahvistettiin vuonna 2017, mutta valtiot ja maiden saamelaiskäräjät eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sen sisällöstä. Aikio arvelee, että se pysähtyi nimenomaan Suomen valtion tahtotilaan.
Aikio toivoo uusien saamelaisaktivistien ja -poliitikkojen arvostavan enemmän erityisesti rajat ylittävää yhteistyötä.
– Meidän täytyy tehdä yhteistyötä muiden saamelaisten kanssa Pohjoismaiden sisällä, mutta myös kansainvälisesti alkuperäiskansojen kesken. Se on todella tärkeää, Aikio painottaa.
Täydennetty kello 16.37 artikkeliin Aikion arvio iästään, jolloin hän alkoi kirjoittaa kirjoituskoneella.
