Ylä-Lapissa lähin saamenkielinen neuvolan terveydenhoitaja löytyy Enontekiöltä. Se tarkoittaisi lapsiperheille kahdeksan tunnin matkaa neuvolaan.
Saamenkielisten lasten vanhemmat ovat nyt vaikean valinnan edessä Inarissa, Utsjoella ja Vuotsossa: viedäkö lapset tulkin kanssa suomenkieliseen neuvolaan vai ajaako satoja kilometrejä saamenkielisen hoitajan luo toiselle puolelle saamelaisaluetta?
Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia saamenkielisten palvelujen järjestämisestä. Vuoden 2024 saamebarometriin haastatellut saamelaiset kokivat saamen kielilain toteutumisen puutteelliseksi erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käytännössä saamelaiset harvoin pääsevät saamenkielisen terveysalan ammattilaisen vastaanotolle, vaikka terveydenhuollon saamenkielisyys koetaan tärkeäksi.
Inarin, Utsjoen ja Vuotson alueen asukkaat jäivät ilman saamenkielisen terveydenhoitajan palveluita tämän vuoden elokuusta alkaen. Näin kävi myös inarilaisen Anni-Helena Ruotsalan pohjoissaamenkieliselle perheelle.
Hänen neljästä lapsestaan kaksi nuorimmaista ovat vielä neuvolan asiakkaita, mutta nyt lapset eivät enää saa neuvolapalvelua pohjoissaamenkieliseltä hoitajalta Inarissa.
– Meillä oli tilanne, että pääsimme omalla äidinkielellämme neuvolaan. Se on turvattu laissa ja on peruspalvelu. En olisi osannut edes ajatella, ettei sitä yhtäkkiä olisikaan, pohtii Ruotsala.
Lapin hyvinvointialueen tarjoamat vaihtoehdot ovat Ruotsalan mielestä uskomattomia. Pohjoissaamenkielisen hoitajan luo Hettaan, Enontekiölle on monien useiden satojen kilometrien edestakainen matka.
– Onko se edes inhimillistä vaatia puolitoista- ja neljävuotiasta matkustamaan kahdeksan tuntia neuvolaan? Miksi saamelaislapsilta voidaan vaatia tällaista? En jaksa uskoa, että tätä hyväksyttäisiin muille lapsille, Ruotsala ihmettelee.
Anni-Helena Ruotsalan mukaan tämän hetkinen tilanne herättää saamelaisvanhemmissa eettisiä ristiriitoja ja syyllisyyden tunteita.
– Me vanhemmat joudumme valitsemaan, että tyydymmekö laittamaan lapsemme suomenkielisiin palveluihin.
Lapin hyvinvointialueella vähän saamenkielisiä työntekijöitä
Saamenkielisten työntekijöiden vähyys on haaste Lapin hyvinvointialueella, ja tilannetta pyritään parantamaan kouluttamalla henkilöstöä sekä rekrytoimalla saamenkielistä väkeä.
Kuntarajojen yli työskennelleen pohjoissaamenkielisen terveydenhoitajan jäätyä virkavapaalle ei työhön ole etsinnöistä huolimatta löytynyt sijaista. Hetan saamenkielisen terveydenhoitajan työaika ei riitä kiertämään koko saamelaisaluetta.
Pienempien saamen kielten tilanne on vielä huonompi. Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen palvelupäällikkö Mirja Laitin tietojen mukaan koltansaameksi ei ole tiedossa yhtäkään terveydenhoitajaa ja inarinsaameksi yksi muissa töissä työskentelevä.
Rekrytointi saamenkielisen terveydenhoitajan löytämiseksi on yhä käynnissä. Jos pohjoissaamenkielistä terveydenhoitajaa ei löydy, Hettaan ajaminen tai tulkin käyttö ovat ainoat vaihtoehdot neuvolapalveluihin ensi kesään asti.
– Me olemme erikseen ottaneet yhteyttä terveydenhoitajiin joita tiedämme ja kutsuneet heidät hyvinvointialueelle töihin, mutta me emme ole sillä tavalla löytäneet työntekijää, sanoo Mirja Laiti.
Kela korvaa Inarin, Utsjoen ja Vuotson alueen asukkaiden matkakuluja saamenkielisen terveydenhoitajan neuvolapalveluihin Hettaan, ja osan myös yöpymisestä.
