Säätiöiden rooli on nykyään erityisen tärkeä lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksen rahoittajana.
Paikallisten säätiöiden rooli on kasvanut viime vuosina.
Vielä reilu viisi vuotta sitten jaetut summat olivat 500–3 000 euron luokkaa, ja esimerkiksi pankkisäätiöiden hallituksissa tuskailtiin, miksi isompia hakemuksia ei tule.
Nyt osinkojen tuotto on ollut hyvä, ja jaettujen apurahojen määrä on noussut esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla jo miljoonaan euroon. Samaan aikaan valtio ja kunnat ovat vähentäneet tieteen, kulttuurin ja yhdistysten tukia.
Säätiöt ja rahastot ry:n eli säätiöiden etu- ja tukijärjestön toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu on seurannut huolestuneena viime aikojen leikkauskeskusteluja.
Hänen mielestään säätiöiden harteille ei voi yhtäkkiä sysätä kaikkea julkista rahoitusta, koska säätiöiden pitää ajatella toimintaansa yli sukupolvien.
Suvikumpu korostaa erityisesti paikallisten säätiöiden merkitystä tulevaisuudessa.
– Tajusimme, että tosi moni pieni säätiö tekee hirveän tärkeää työtä paikallisesti. Se ei ole vain satunnaisia toimintatonneja, vaan rahalla ylläpidetään asukkaiden hyvinvointia pitkäjänteisesti. Sillä on laajempia vaikutuksia: koko Suomi pysyy toimintakykyisenä ja elinvoimaisena.
Lääketieteen tutkimusrahoitus säätiöiden harteilla
Säätiöiden rooli on nykyisin tutkimuksen rahoittajana erityisen tärkeä lääketieteessä ja yhteiskuntatieteissä. Lääketieteessä kotimaiset säätiöt ovatkin nousseet jo suurimmaksi tutkimuksen rahoittajaksi Suomessa.
Liisa Suvikumpu ei pidä kuitenkaan hyvänä, jos lääketieteen tutkimusrahoituksesta tulee jo kolmasosa säätiöiden kautta.
– Tätä pitäisi mielestämme tehdä koko Suomessa yhdessä.
Kaikki säätiöt yhteenlaskettuna jakavat vuosittain pelkästään tieteeseen vajaat 300 miljoonaa euroa.
Säästäminen sopii luontohankkeisiin
Vahvat säästöpankkipitäjät Hauho ja Renko lupasivat viime keväällä Hämeenlinnan kantakaupungin tekojäärataan 300 000 euroa. Niiden toiminnassa tapahtui muutos kolmisen vuotta sitten.
Säätiöt myönsivät esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimukseen ja Kanta-Hämeen keskussairaalan akuuttilääketieteen tutkimusryhmälle yhteensä 600 000 euroa apurahaa. Säätiöiden toimitusjohtaja Anu Iso-Kokkila-Vähänen pitää summia merkittävinä.
– Säätiöiden rooli on mielestäni valtava varsinkin tässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Yleishyödyllisenä säätiönä autamme ja haluamme tukea ihmisten ja alueen hyvinvointia sekä elinvoimaisuutta.
Miksi sitten esimerkiksi tekojääratahanke tuntui sopivalta kohteelta? Iso-Kokkila-Vähänen linjaa, että kyse on maksuttomasta tilasta.
– Se on periaatteemme, että mahdollisimman moni eri-ikäinen voi jäätä käyttää.
Erityisesti lapset ja nuoret harrastuksineen ovat tuen kohteina. Esimerkiksi HPK:n juniorijääkiekon uusi liikuntakoulu sai hiljattain 33 000 euroa.
Säännöissä puhutaan yhä säästäväisyydestä. Hauhon säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Kuivaniemi sanoo, että se ei välttämättä tarkoita rahallista säästäväisyyttä.
– Apurahalla voidaan myös säästää luontoa. Hauholla on meneillään vesistöhanke, ja annoimme Pro Hauhonselälle 150 000 euroa.
Kun suuri 1990-luvun pankkikriisi iski Suomeen, moni perinteinen pankki katosi. Jäljelle jääneet yhdistyivät vuosia myöhemmin ja siirtyivät Oma Säästöpankin omistajiksi vuonna 2014. Tässä yhteydessä perustettiin säätiöt ja niiden osinkotuotoilla tuetaan nyt paikallista kulttuuri-, yhdistys- ja tutkimustyötä.
Suomessa on kaikkiaan 2 700 säätiötä. Kaikki pankkisäätiöt eivät ole Säätiöt ja rahastot ry:n jäseniä.
