Saksa tarvitsee kipeästi uusia energiamuotoja, ja Suomella niitä on tarjota tulevaisuudessa. Haastattelimme liike-elämän edustajia tulevaisuuden mahdollisuuksista.
DÜSSELDORF Ilmassa oli selvää optimismia, kun suomalaiset energia-alan johtajat ja päättäjät hyppäsivät ulos yksityisbussista Düsseldorfin klassikkoautojen näyttelykeskuksessa Classic Remisessä varhain torstaiaamuna.
He tulivat monikymmenpäisellä joukolla tapaamaan saksalaisia kollegoitaan energiateollisuuden sydämeen Düsseldorfiiin.
Täällä pitää päämajaansa muun muassa Uniper, tuo takavuosien Fortumin omistama ongelmayhtiö – mutta ei anneta sen häiritä.
– Meillä on hyvät suhteet Saksaan. Tämä on iso talousalue, ja täälläkin meitä on monta Fortumin edustajaa, eli ihan hyvät suhteet on, Fortumin vetyliiketoiminnan johtaja Satu Sipola vakuuttaa.
Suomella on nyt jotain, mitä Saksa kipeästi haluaa: päästötöntä, uusiutuvaa energiaa.
Vety voi pelastaa
Saksan talouden tulevaisuus näyttää synkältä, kun yritykset yksi toisensa jälkeen ovat kertoneet heikoista tuloksista ja supistuvasta tuotannosta tänä syksynä.
Yhdeksi suurimmista syistä arvoidaan kallista energiaa. Saksan olisi pakko löytää edullisempia ja myös varmempia energiamuotoja kuin öljy, kivihiili tai kaasu.
Toistaiseksi maa on ollut umpikujassa fossiilisten polttoaineiden kanssa. Umpikujaan päädyttiin, kun Venäjältä ei tule enää halpaa energiaa, ja ydinvoimalatkin on suljettu.
Avuksi voi tulla vihreä vety, kunhan infrastruktuuri sen käyttöönottamiseksi saadaan valmiiksi.
– Tämä on valtava mahdollisuus, joka luo työpaikkoja ja turvallisuutta, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo.
– Yli sadan miljardin euron investoinnit tämä vetykokonaisuus voisi tuoda Suomeen. Puhutaan Suomelle aidosti uudesta teollisuuden alasta.
Kuka maksaa?
Saksalais-suomalainen kauppakamari järjesti torstain tapaamisen juuri fossiilittoman energian ympärille siksi, että suomalainen energia-ala on nyt se, jolla on parhaat mahdollisuudet tehdä tulevaisuudessa bisneksiä Keski-Euroopassa.
– Saksa ei pääse hiilineutraaliksi yhtä nopeasti kuin Suomi, se on kerta kaikkiaan mahdotonta, energiajätti E.ON:in toimitusjohtaja Leonhard Birnbaum painotti.
Tässä on Suomen vedylle bisnesmahdollisuus. Saksan pitää tuoda tulevaisuudessa ulkomailta jopa 70 prosenttia kaikesta tarvitsemastaan vedystä.
Sitä ennen tarvitaan isoja investointeja vedyn ja siitä jalostettujen tuotteiden kuljetusverkostoon. Sellaisia rahoja yrityksillä ei ole, Birnbaum sanoi.
Apua toivotaan EU:lta ja muista julkisista rahoituslähteistä kuten Euroopan vetypankilta.
”Kymmenen kertaa isompi juttu kuin Nokia”
Suomesta suunnitellaan Itämeren halki ja Baltian läpi vetyputkia, jotka loisivat yhteyden Suomen ja Saksan välille.
Tavoite on, että putket voisivat olla valmiit jo viiden vuoden kuluttua eli 2030.
– Esimerkiksi Ahvenanmaalla voisi olla tulevaisuuden energiasaaria, koska siellä on sekä tuulivoimaa että vedyn varastointipotentiaalia, E.ON:in johtaja Birnbaum sanoi Düsseldorfissa.
Vetyklusterin puheenjohtaja Simo Säynevirran mielestä Suomella on nyt kaikki valttikortit kääntää vihreä vety suureksi voitokseen.
– Tästähän tulee suurempi kuin Nokia koskaan oli, tämä on kymmenen kertaa isompi juttu, Säynevirta vertaa.
