Lappeenrannan–Lahden teknillisessä LUT-yliopistossa yli 800 nuorta opiskelee uudenlaista kaksoistutkintoa, jossa he tekevät samalla kertaa sekä kiinalaisen että suomalaisen kandidaatin tutkinnon.
Yliopisto aloitti yhteisohjelman kiinalaisen Hebei University of Technologyn runsaat kolme vuotta sitten syksyllä 2021.
Ensimmäisenä vuonna ohjelmissa aloitti noin 200 opiskelijaa. Sen jälkeen uusia opiskelijoita on aloittanut joka vuosi niin, että tällä hetkellä opiskelijamäärä on hieman yli 800.
Tiettävästi kyseessä on ainoa tällä sapluunalla järjestettävä kaksoistutkinto-ohjelma.
Tavanomaisesti kaksoistutkinnot järjestetään niin, että opetus tapahtuu kahdessa eri maassa. Nyt kaikki opetus toteutetaan Suomessa Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla., kertoo opintopalveluiden johtaja Anne Himanka sähköpostivastauksessaan.
Kaksoistutkinnon ensimmäiset opiskelijat valmistuivat tämän vuoden keväällä. Himangan mukaan heitä oli yhteensä 110.
Kaksoistutkintoon johtavien ohjelmien perustamisvaiheessa yliopisto ilmoitti, että yksi niiden keskeisistä tavoitteista on pyrkimys helpottaa Suomessa toimivien yritysten osaajapulaa.
Kävimme kysymässä kuudelta Lappeenrannan kampuksen kansainväliseltä opiskelijalta, miten he itse haluaisivat opintojen jälkeen työllistyä.
Insinööriksi Suomeen vai jotain muuta?
Tianci Yang ja Chengzhi Ding tulivat Kiinasta Lappeenrantaan opiskelemaan konetekniikkaa tänä syksynä. Molemmat kertovat haaveilevansa Suomeen jäämisestä kandidaatiksi valmistumisen jälkeen.
Tianci Yang toivoo voivansa jatkaa opintoja LUT-yliopistossa ehkä jopa tohtorin tutkintoon asti.
Chengzhi Ding toteaa, ettei vielä opintojen alkuvaiheessa ole kovin tarkasti miettinyt tulevaisuuden työkuvioita, mutta tavoite olisi jossain vaiheessa työskennellä insinöörinä Suomessa.
Molemmat ovat vaikuttuneita siitä, että suomalaisyliopistossa kiinnitetään opiskelun lisäksi huomiota opiskelijoiden viihtymiseen. Samoin he kertovat ihastelevansa lappeenrantalaisten opiskelija-asuntojensa korkeaa tasoa.
Euroopan ulkopuolelta tulevina opiskelijoina he maksavat opinnoistaan LUT-yliopistolle 9 000 euron lukuvuosimaksun.
– Saamme opintomenestyksestä riippuen osan maksusta maksettua yliopiston myöntämällä stipendillä, Chengzhi Ding selventää kaksikon rahatilannetta.
Monikulttuurinen koulutusohjelma
LUT-yliopiston kaksoistutkinto on houkutellut opiskelijoita hyvin erilaisista taustoista. Sekin oli yksi ohjelman perustamisen tavoitteista.
Yliopiston mukaan opiskelijat edustavat 51 kansallisuutta. Se ei kerro tarkemmin, kuinka paljon kunkin kansallisuuden edustajia opiskelijoissa on.
Yleisellä tasolla yliopisto vastaa, että tällä hetkellä kansainvälisiä opiskelijoita saapuu erityisesti Aasiasta ja Lähi-idän alueelta.
Toisaalta englanninkielinen koulutus on houkutellut myös nuoria, joilla on jo valmiiksi yhteys Suomeen mutta ei kovin vahvaa suomen kielen taitoa.
Joel Ruotsalainen vietti varhaislapsuutensa Suomessa. 5-vuotiaasta hän on asunut Kaliforniassa Yhdysvalloissa, jossa opiskelujen kieleksi vahvistui englanti. Hän opiskelee kaksoistutkinnossa konetekniikkaa ja kertoo, että on kiinnostunut suunnittelijan hommista Suomessa.
Kestävää energiantuotantoa opiskeleva Arsenii Tcekhanovich haluaa työskennellä opettajana, ehkä myös tutkijana. Hänen vanhempansa asuvat Jyväskylässä, ja sen vuoksi Tcekhanovichista tuntuu luontevalta etsiä työpaikkaa Suomesta.
Niilo Tukia puolestaan on asunut muun muassa Kiinassa ja Sveitsissä. Suomi oli tuttu lapsuuden kesälomilta.
– Luulen, että etsin työpaikkaa Suomen ulkopuolelta. Olen kiinnostunut myyntiin liittyvistä tehtävistä, sähkötekniikan kaksoistutkintoa suorittava Tukia kertoo.
Unelmatyö avaruusjärjestössä
Slavena Medova kertoo tavoitteekseen työskennellä avaruusalalla.
Kun hän ensi keväänä valmistuu konetekniikan kandidaatiksi, hän suunnittelee jatkavansa maisteritutkintoon asti jossain pohjoismaisessa yliopistossa, ehkä Suomessa. Hyvä olisi, jos maisteritutkintoon voisi sisällyttää avaruuteen liittyviä opintoja.
Samaan aikaan Medova myös selvittää mahdollisuuksia työskennellä Euroopan avaruusjärjestö ESAssa.
Medova kertoo olevansa kotoisin Bulgariasta mutta asuneensa myös muun muassa Yhdysvalloissa. Englanti tuntuu hänestä luontevimmalta kieleltä opiskellessa.
LUT-yliopistoon hän päätyi, koska etsi eurooppalaista korkeakoulua, jossa voi opiskella nimenomaan konetekniikkaa englannin kielellä. Myös raha vaikutti korkeakoulun valintaan.
– Euroopan maiden kansalaiset voivat opiskella Suomessa ilmaiseksi, mikä oli minulle suuri plussa, hän sanoo.
Viime kesänä hän hyödynsi kahden maan kanditutkinnossa tarjolla olevaa mahdollisuutta opiskella kiinalaisessa yhteistyöyliopistossa. Vaihtojakso oli hänelle positiivinen kokemus.
– Olen iloinen, että minulla oli mahdollisuus muuttaa käsitystäni Kiinasta. Pystyin katsomaan Kiinaa erilaisesta näkökulmasta kuin millaisena se näyttäytyy pelkästään median perusteella, Medova sanoo.
