Sähkö halpenee ja äärihinnat vähenevät – sähkönsiirron megahanke Ruotsista Suomeen kohta valmis

Suomen ja Ruotsin välillä tehtiin keskiviikkona pieni, mutta merkittävä liitos.

Muhokselta Ruotsin Messaureen ulottuvan uuden sähkönsiirtolinjan johdot yhdistyivät fyysisesti keskiviikkona pylvään numero 590 kohdalla Ruotsin Ylitorniolla. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin yhteinen, 300 miljoonan euron jättihanke on nyt lähes valmis.

Vaikka johdot ovat jo kiinni toisissaan, rakennustyöt molemmin puolin rajaa jatkuvat vielä muutamia kuukausia. Valmista pitäisi olla viimeistään joulukuussa. Uuden Aurora Line -siirtoyhteyden kapasiteetti on siis parantamassa sähkön siirtymistä rajojen yli jo ensi talvena.

– Aurora Linen myötä maiden välille tulee 35 prosenttia lisää siirtokapasiteettia. Kyse on todella merkittävästä asiasta. Se lisää käyttövarmuutta ja ehkäisee suuria hintapiikkejä. Lisäksi käytössämme on enemmän sähköä silloin, kun Suomessa on siitä niukkuutta, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Kiiveri Fingridistä.

Myös Ruotsissa ollaan tyytyväisiä.

– Ruotsin pohjoisosissa on suuri tarve saada lisää sähköä teollisuudelle. Uusi siirtoyhteys mahdollistaa sen, että voimme lisätä tuontia Suomesta. Suomen teollisuuslaitokset vastavuoroisesti hyötyvät siitä, kun meillä on ylituotantoa sähköstä, sanoo Svenska Kraftnätin pääjohtaja Lotta Medelius-Bredhe.

Onko Ruotsin hyöty suurempi kuin Suomen hyöty?

– En sanoisi niin. Tämä on yhteinen ja tärkeä projekti kauppamahdollisuuksien lisäämiseksi, ja myös huoltovarmuuden kannalta niin Ruotsille kuin Suomellekin, Bredhe sanoo.

Rajasiirron kapasiteetti kasvaa yli kolmanneksella

Aurora Line lisää kapasiteettia Ruotsista Suomeen 800 megawattia ja Suomesta Ruotsiin 900 megawattia.

Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtokapasiteetti on maksimissaan noin 2 500 megawattia, joten lisäys on merkittävä. Lisäksi Suomella on rajasiirtoyhteydet Viroon ja pieni yhteys Norjaan.

Rajasiirtoyhteyksen maksimikapasiteetti on siis pian noin 4500 megawattia, mutta sähkön siirtomäärät ja niiden suunta vaihtelevat koko ajan tarpeen mukaan.

Vertailun vuoksi Pohjoismaiden suurin ydinvoimala Olkiluoto 3 voi tuottaa sähköä 1 600 megawatin teholla, ja toisaalta Suomen tuulivoimalat kaikkien lapojen pyöriessä 8 500 megawatin teholla.

Sähkön hintahuiput vähenisivät

Uuden yhteyden myötä sähköä on jatkossa tarjolla selvästi enemmän kuin nyt. Se vakauttaa hintoja, toteaa myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Tämä yhteys tulee tasoittamaan hintaeroja pohjoisen Ruotsin ja Suomen välillä.

Muun muassa sääriippuvaisen tuulivoimatuotannon nopea kasvu on lisännyt sähkön hintaheiluntaa. Uusi siirtoyhteys voi vähentää sekä huippu- että miinushintoja.

– En osaa arvioida sitä, kuinka suuri hintavaikutus tällä uudella yhteydellä on esimerkiksi ensi vuoden sähkön hintoihin. Mutta on selvää, että se vähentää näitä piikkihintoja, Leskelä sanoo.

Sähkön keskihinta voi myös laskea

Sähkön hinta voi myös keskimäärin hieman halventua Suomessa, sillä Pohjois-Ruotsin hinta-alue on tyypillisesti Euroopan halvin. Pohjois-Ruotsissa tuotetaan tuuli- ja vesivoimasähköä.

Hintaerot eri maiden välillä voi havaita esimerkiksi Euroopan hintoja seuraavan Energy Charts -sivuston karttakuvasta. Ruotsi on jaettu neljään hinta-alueeseen, Norja viiteen. Suomessa on käytössä koko maan kattava yksi hinta-alue.

Svenska Kraftnätin pääjohtajan Medelius-Bredhen mukaan Pohjois-Ruotsissa sähkön tarve kasvaa erilaisten teollisten hankkeiden valmistuttua – he siis odottavat saavansa jatkossa enemmän sähköä Suomesta.

Näkeekö Energiateollisuus sitten uhkaa, että sähköä virtaa sittenkin enemmän Ruotsiin kuin sieltä tänne, ja hintataso täällä nousee?

– En näe mitään tällaisia uhkia. Ihan tavalliset kuluttajat, teollisuus ja sähköntuottajat hyötyvät siitä, että sähkömarkkinat toimivat tehokkaasti, sanoo Leskelä.

Toisaalta kasvaa sähkön tarve Suomessakin.

Korkojen laskun vauhdittamana on viime aikoina lähtenyt liikkeelle useita investointeja.

Tällaisia on esimerkiksi akkumateriaalitehdas, kemikaalitehdasinvestointi ja panssariajoneuvotuotannon laajennus. Ensimmäinen vetytehdaskin vastikään valmistui. Lisäksi vireillä on useampiakin datakeskushankkeita.

Sähkön tuotantoakin on tulossa lisää. Esimerkiksi tiistaina kerrottiin jättimäisestä 700 miljoonan tuulipuistohankkeesta Halsualle ja Isojoelle.

Hanke tärkeä myös EU-tasolla

Aurora Linen on katsottu hyödyttävän Eurooppaa laajemminkin. Siirtolinja lähentää eurooppalaisia sähkömarkkinoita toisiinsa.

EU onkin myöntänyt 300 miljoonan euron rakennuskustannuksiin 127 miljoonan euron tuen.

Suunnitteilla on myös Aurora 2 -siirtoyhteys. Sillekin EU on näyttänyt jo vihreää valoa. Tavoitteena on, että Aurora Line 2 olisi käytössä 2030-luvun alkuvuosina.

– Sähkönsiirtoyhteyksiä tarvitaan, koska kulutuksen oletetaan kasvavan. Silloin on tärkeää, että sähkö saadaan aina siirtymään sieltä, missä sitä tuotetaan sinne, missä kulutus on. Tästä syystä näitä verkkoyhteyksiä koko ajan valmistellaan ja niihin investoidaan, Leskelä sanoo.