Kaupunkiympäristön toimialajohtajan mukaan Helsingin on kompensoitava päästöjä, jos liikenteen päästövähennyksiä ei onnistuta toteuttamaan.
Helsingillä on tulevina vuosina edessään jopa satojen miljoonien lisälasku, jos liikenteen päästöjä ei onnistuta alentamaan selvästi nykyistä vauhtia nopeammin.
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski sanoo, että liikenteen päästöt ovat yksi vaikeimmista kysymyksistä Helsingin ilmastotoimissa. Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan keinoja liikennepäästöjen vähentämiseksi.
Yle kertoi marraskuussa, että kaupunki harkitsee muun muassa bensiini- ja dieselautojen käytön rajoittamista joillakin Helsingin keskustan alueilla. Suunnitellut ympäristövyöhykkeet jakavat kaupunkilaisten ja poliitikkojen mielipiteet jyrkästi. Lehmuskoski korostaa, että jotain on tehtävä, jotta liikenteen päästöt saadaan kuriin.
Helsinki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteesta vähintään 80 prosenttia tulee saavuttaa päästövähennyksinä Helsingin alueella. Loput 20 prosenttia päästöistä on mahdollista kompensoida eli tällöin päästövähennyksiä ostettaisiin muualta, kuten esimerkiksi päästöoikeuksia myyviltä yrityksiltä. Lehmuskosken mukaan päästökompensaatioiden hinnat ovat moninkertaistuneet tavoitteen asettamisen jälkeen.
– Jos emme onnistu vähentämään päästöjä, edessä on päästöjen kompensointi, mikä maksaisi kaupungille arviolta 50-100 miljoonaa euroa vuodessa, Lehmuskoski sanoo.
Lehmuskosken mukaan tämä saattaa tarkoittaa satojen miljoonien lisämenoja kaupungille.
Hän huomauttaa, että kompensoinnin hintaa 2030-luvulla on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea tarkasti arvioida, mutta lasku tulisi joka tapauksessa lopulta kaupunkilaisten maksettavaksi kuntaveron muodossa. Kompensaatiomaksut siis lisäisivät kaupungin menoja.
Kaupunkilaiset suhtautuvat epäillen kompensaatiomaksuihin
Ylen haastattelemat kaupunkilaiset suhtautuvat kriittisesti kompensaatiomaksuihin. Helsinkiläinen Anni Norring kertoo pitävänsä huonona ajatusta, että kompensaatiomaksuja maksamalla jatkettaisiin saastuttavaa politiikkaa.
Espoolaisen Heikki Hiltusen mielestä kompensaatiomaksut olisivat pakokeino.
– Voisimme miettiä oikeita keinoja yhdessä. Miten voidaan vaikuttaa ilmastoon ja tehdä töitä sen eteen.
Helsinkiläinen Elina Sorakunnas sanoo, että suunnitellut ympäristövyöhykkeet eivät ole hyvä keino karsia päästöjä, koska kaikilla ei ole varaa ostaa sähköautoa.
– Esimerkiksi joukkoliikennettä voisi kehittää päästöjen vähentämiseksi, Sorakunnas sanoo.
Monta keinoa vähentää päästöjä
Kaupunginhallitus linjasi vuonna 2022, että jos kaupunki ei itse onnistu laskemaan päästöjään enemmän kuin 80 prosenttia, voidaan loput päästöistä hoitaa kompensoimalla.
– Viimeaikaisessa keskustelussa on sekä kannatettu että vastustettu ympäristövyöhykkeitä, mutta tämä vaihtoehto eli satojen miljoonien kustannukset ei ole juuri noussut keskustelussa esiin.
Sähköautoja voidaan saada lisää myös nykyistä edullisemmalla asukaspysäköinnillä ja latausinfran vahvistamisella. Kaupunki aikoo selvittää myös joukkoliikenteen lipunhintojen alentamista, jotta julkinen liikenne olisi nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli ympäristövyöhykkeitä helmikuun alussa. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat vyöhykkeitä, kokoomus, SDP, perussuomalaiset ja RKP vastustivat. Asia on etenemässä lähiaikoina kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, joka lopulta päättää, jatketaanko vyöhykkeiden käyttöönoton selvittämistä.
Liikenteen päästöt ratkaisevassa asemassa
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Lehmuskosken mukaan vyöhyke voisi tulla käyttöön pitkänkin ajan päästä, esimerkiksi 2035. Jos vyöhykkeen tulosta kerrottaisiin jo pian, alkaisi se vaikuttaa ihmisten valintoihin autoa hankittaessa ja tällä tavoin nopeuttaisi sähköautojen yleistymistä ja päästöjen alenemista. Tällä hetkellä Helsingin autokannasta täyssähköautoja on 8,3 prosenttia ja hybridejä 10,8 prosenttia.
Helsingin ilmastojohtaja Hanna Wesslinin mukaan liikenteen päästöt ovat ensi vuonna jo yli puolet Helsingin alueen suorista päästöistä.
– Liikenteen päästövähennykset ovat ratkaisevassa asemassa siinä, miten Helsinki saavuttaa ilmastotavoitteensa.
Wesslinin mukaan Helsinki näyttäisi saavuttavan 80 prosenttia tavoitelluista päästövähennyksistä vuoteen 2030 mennessä muun muassa luopumalla hiilivoimasta. Jäljelle jäävästä tavoitellusta 20 prosentista lähes 60 prosenttia on liikenteen päästöjä.
– Tästä koituu siis iso lasku kaupunkilaisille, ellemme onnistu tätä jotenkin ratkaisemaan, Lehmuskoski summaa.
