keskiviikko, 9 lokakuun

Pörssisähkön hintapiikit voivat tulevaisuudessa olla historiaa.

Näin kaavailee pääomasijoitusyhtiö Innovestor, joka julkaisi tänään uuden järjestelmän aurinkoenergian hyödyntämiseen. Yhtiön visio on selvä: jatkossa aurinkoenergiaa ei tyydytä vain varastoimaan tai tuottamaan, vaan mahdollistetaan molemmat yhdellä järjestelmällä.

Aurinkoenergiaa varastoivaa akkukapasiteettia kasvattamalla pyritään vastaamaan muun muassa liikenteen ja teollisuuden sähköistymisen myötä kasvavaan sähkön kysyntään ja hillitsemään sähkön hinnan nousua.

”Virtuaalinen voimalaitos” toimii siten, että useisiin kymmeniin Suomessa sijaitseviin toimistorakennuksiin sijoitetaan aurinkoenergian tuotanto- ja varastointijärjestelmät, joista kerätään tekoälyteknologian avulla yhteistä aurinkoenergiapottia.

– Yhdistetään kaikkiin kiinteistöihin sijoitettujen akkujen teho. Kiinteistöihin asennetaan myös katoille aurinkopaneelit, jolloin järjestelmä pystyy energian varastoinnin lisäksi myös tuottamaan puhdasta energiaa, pääomasijoitusyhtiö Innovestorin toimitusjohtaja Wilhelm Lindholm kertoo.

Kuvassa hankkeesta vastaavat pääomasijoitusyhtiö Innovestorin sijoitusjohtaja Elie Kopaly, toimitusjohtaja Wilhelm Lindholm ja investoinnin teknisestä toteutuksesta vastaava Capalo AI:n toimitusjohtaja Henri Taskinen. Kuva: Markku Rantala / Yle

Energiavarastointi-investointi on jo pitkällä. Vielä kuluvan vuoden ja ensi vuoden aikana aurinkoenergiaa talteen ottavien tuotantopisteiden akkujärjestelmät asennetaan kolmeenkymmeneen toimistorakennukseen. Hankkeen ensivaiheen on tarkoitus valmistua juhannukseen 2026 mennessä.

Aurinkoenergianvarastointijärjestelmät sijoittuvat eri puolelle Suomea kuten Tampereelle, Turkuun ja pääkaupunkiseudulle.

Akkujärjestelmä vastaa teholtaan useita tuulivoimaloita

Eri puolella Suomea sijaitsevien tuotantopisteiden akkujärjestelmät yhdistetään toisiinsa tekoälyalustaa hyödyntäen. Yhteensä ne pystyvät varastoimaan sähköä 60 megawattitunnin edestä.

Akkujärjestelmän teho on 15 megawattia, joka vastaa noin kolmea tuulivoimalaa. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli viime vuoden loppuun mennessä lähes 7000 megawattia.

Liikekiinteistöt, joihin akkujärjestelmät on sijoitettu saavat siis jatkossa sähkönsä aurinkoenergiasta. Kiinteistön tarpeet ylittävä energia varastoidaan akkuihin ja myydään eteenpäin sähköpörssiin.

Järjestelmä on suunniteltu toistettavaksi siten, että vastaavaa voitaisiin jatkossa hyödyntää myös kaavailtua useampien toimistorakennusten ja esimerkiksi taloyhtiöiden sähköntuotannossa. Siten yhtiö kaavailee kasvattavansa akkuihin varastoidun aurinkoenergian määrää tulevaisuudessa.

Innovestorin energiavarastoinnin sijoitusjohtaja Elie Kopaly uskoo, että uudenlaisen energianvarastointijärjestelmän avulla pystytään tulevaisuudessa tasaamaan pörssisähkön hintapiikkejä, joita on esimerkiksi kuluvan syksyn aikana nähty useita.

– Pystytään varastoimaan energiaa silloin, kun sitä on tarjolla eli tuulee tai paistaa aurinko. Tuodaan akkujen avulla joustoa markkinoille hetkenä, joilloin ei tuule tai esimerkiksi ydinvoimalat eivät ole toiminnassa. Pitkässä juoksussa se tulee tiputtamaan sähkön hintaa.

Pörssisähkön hintojen lisääntynyttä heiluntaa selittää osaltaan fossiilisista energiantuotantomuodoista siirtyminen uusiutuvaan energiaan, jolla katetaan tällä hetkellä jo suurin osa energiantuotannosta.

Syksyn aikana pörssisähkön hinta kävi korkeimmillaan lokakuun alussa yli 60 sentissä johtuen muun muassa vuoden aikaan nähden poikkeuksellisen vähäisestä tuulivoimatuotannosta.

Jatkossa esimerkiksi vähätuulisina päivinä vähäiseksi jäänyttä tuulivoimatuotantoa voitaisiin siis paikata litiumrautafosfaattiakkuihin varastoidulla aurinkoenergialla sekä tasoittaa siten pörssisähkön hinnan nousua.

– Järjestelmä tuo joustoa kantaverkkoon, jolle on tarvetta. Sen avulla saadaan sähkön hintaa ja hintapiikkejä tasoitettua, Innovestorin toimitusjohtaja Lindholm kertoo.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin johtaja Tuomas Rauhala uskoo, että akkuihin varastoidun energian rooli kasvaa tulevaisuudessa entisestään reservimarkkinoilla. Sen avulla pyritään turvaamaan sähkön toimitusvarmuus tilanteessa, jossa sähkön kulutus poikkeaa suunnitellusta.

– Akkujen merkitys reservimarkkinoilla kyllä varmasti kasvaa entisestään sitä mukaan, kun vaihtelevaa tuotantoa tulee järjestelmään lisää. Järjestelmään tulee lisää myös voimakkaasti hinnasta riippuvaa sähkön käyttöä.

”Tarvitaan erityyppistä joustoa, joka pystyy erilaisissa säätilanteissa ja järjestelmän käyttötilanteissa joustamaan niissä hetkissä, kun on niukkuutta”, Rauhala pohtii. Kuva: Tanja Heino / Yle

Vauhdittaa vihreää siirtymää

Halvasta vihreää siirtymää vauhdittavasta investoinnista ei ole kyse. Jo ensivaiheessa hankkeeseen on sijoitettu yli 20 miljoonaa euroa.

Hanketta on myös rahoitettu 3,6 miljoonan edestä työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä REPowerEU-tuella. Kyseinen tuki on suunnattu vihreää siirtymää edistäville hankkeille.

– Tämä hanke on arvioitu sellaiseksi, jolla on hyvä toteutumismahdollisuus. Siinä on myös sellaista uutta konseptia, joka voi Suomessa kasvaa suureksi. Sen vuoksi tätä on kannattanut investointituella tukea, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoo.

Uusiutumattomien energianlähteiden korvaaminen akkuihin varastoidulla aurinkoenergialla vähentää arvioiden mukaan hiilidioksidipäästöjä yli 900 tonnia vuodessa.

Mykkänen uskoo, että akkujen merkitys tulee energiamarkkinoilla kasvamaan.

– Me tarvitaan tämmöisiä hankkeita, joilla pystytään viime viikkoinakin nähtyjä kovia hintapiikkejä tasaamaan ja madaltamaan siten, että meillä on näitä isoja muun muassa akkuvarastoja.

Jaa.
Exit mobile version