Maanantaina pörssisähkön hinta oli korkeimmillaan yli 30 senttiä kilowattitunnilta. Korkea hinta saattoi saada kulutuksen putoamaan jopa satoja megawatteja ennustetusta.
Pörssisähkön verollinen hinta liikkui maanantaina aamulla ja illalla yli 30 sentissä. Päivälläkin kalleimmat tunnit maksoivat 19 senttiä kilowattitunnilta.
Tiistaina hinnat halpenevat. Verollinen hinta on korkeimmillaan aamulla kello 8 maksaen 16,23 senttiä kilowattitunnilta.
Pääsyy kovaan hintaan maanantaina johtui tuulivoimasta, jota oli tarjolla vähän.
Jatkuva hintaheilunta on saanut etenkin sähkölämmitysasiakkaat toden teolla miettimään, miten vältellä kalleimpien tuntien vaikutusta sähkölaskuun.
Seurataan spot-hintoja ja tuuliennusteita, on lisätty automaatiota kulutuksen säätelyyn tai on hankittu aurinkopaneelien rinnalle akkuja pahimpien piikkihetkien varalle.
Maanantaina nähtiin, että joustovaraa löytyy.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid seuraa koko ajan sähkön tuotantoa ja kulutusta sekä laatii tulevien päivien kulutuksesta ennusteita.
Esimerkiksi klo 10.30 sähkön kulutus ja sähkön kulutusennuste erosivat merkittävästi toisistaan. Kulutusta oli noin 500 megawattia vähemmän kuin ennusteessa oli aiemmin arvioitu.
– Olisiko tosiaan kulutusta pudonnut noinkin paljon pois korkean hinnan takia. Kotitalouksilla tuskin päivällä on siihen isompia keinoja, mutta automatiikka on voinut pudottaa kulutusta vaikkapa palvelukiinteistöissä tai teollisuudessa. On toki mahdollista, että kulutusta on osin voinut pudottaa myös vikaantuminen jossain sähköä kuluttavassa laitoksessa, pohtii johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.
Sähkömarkkinoilla maksettiin taas oppirahoja
Salomaa näkee kulutuksen laskussa kaikuja viime tammikuun ensimmäisen viikon perjantaihin, jolloin kulutus laski korkeimmilla hinnoilla jopa tuhannen megawatin verran.
– Tässä on ihan merkittävä oppimisprosessi menossa laajasti sähkömarkkinoilla, kun sitä joustavaa kulutusta on tullut enemmän. Jos olisi osattu arvata, että kulutus nyt maanantaina onkin tuona kyseisenä tuntina 500 megawattia pienempi, niin se olisi taatusti laskenut sitä kyseisen tunnin hintaa, Salomaa sanoo.
Joku oli siis ostanut sähköä ”liikaa” kulutukseen nähden ja se kostautui.
– Päivän sisäisillä markkinoilla on käyty kauppoja alemmalla tasolla kuin mihin hinta eilen vuorokausimarkkinoilla asettui. Joku on siis joutunut myymään ”ylijäämä” sähköään tänään jopa puoleen hintaan siitä, mitä oli siitä eilen vuorokausimarkkinoilla maksanut, Salomaa sanoo.
Myös Energiavirastossa on huomattu, että sähkömarkkinoilla otetaan kulutusjousto yhä tarkemmin huomioon.
– Nyt kun on huomattu, että hinta voi nousta hyvin korkeaksi ja asiakkaat reagoivat siihen, sähkötarjouksiin laaditaan selvästi enemmän joustoa mukaan, jotta ei ostettaisi liikaa. Edelleen tässä on silti vielä oppimista, ja toisaalta myös ennusteiden laatimisessa siten, että niissä pystytään paremmin ennakoimaan joustot, sanoo johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.
Vähätuulisten päivien kalliit tuntihinnat ovat tulleet jäädäkseen
Sähkölämmittäjälle vähätuuliset päivät eivät kuitenkaan lupaa hyvää edes tällaisessa tilanteessa, kun ydinvoimalat on saatu huollettua ja rajasiirtoyhteyksien tuontikapasiteetti Ruotsista on jo lähes palautunut.
Vaikka näkymä talven keskihintaan on yhä maltillinen, karuihin hintayllätyksiin pitää tottua.
– Kyllä se vaan valitettavasti on se suunta. Tuuli- ja aurinkosähköä on tarjolla yhä enemmän, mutta sen saatavuus vaihtelee sään mukaan. Toisaalta hintojen raju vaihtelu kannustaa investoimaan erilaisiin sähkövarastoihin, joita voidaan käyttää silloin kun hinta on kallista, Paananen sanoo.
– Kotitaloudet, joilla ei ole mahdollisuutta ajoittaa kulutusta tai ei ole halua kantaa hintavaihtelun riskiä, voi aina valita suojakseen kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen, mutta tämä riskin siirtokin kyllä sitten vähän maksaa, hän muistuttaa.
