keskiviikko, 27 marraskuun

Venäjä kiristi Eurooppaa kaasuaseella ja sai energian hinnat pilviin. Moni sähköyhtiö hyötyi nousseista hinnoista. Ylimääräinen voitto yritettiin nipistää valtiolle.

Sähkölaskut kiristivät monen kodin taloustilannetta talvella 2022-23. Kotitalouksien saamaa valtiontukea piti rahoittaa ylimääräisellä sähköyhtiöiden voittoverolla. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Sähkön hintakriisin pyörteissä pari vuotta sitten sähkön tuotanto- ja myyntiyhtiöille määrättiin ylimääräinen vero, jonka arvioitiin tuottavan valtiolle muhkeat 0,5–1,3 miljardia euroa.

Nyt veron tuotoksi on varmistunut vain 0,2 miljardia euroa. Vaatimaton summa käy ilmi valtion ensi vuoden budjettiesityksestä.

Ainutlaatuinen vero oli voimassa vain viime vuoden. Sen piti leikata niitä voittoja, joita sähkön tuottajat ja myyjät saivat, kun hinnat kaikkialla Euroopassa nousivat ennätyksiin. Hintojen nousuun vaikutti keskeisesti Venäjän kaasutoimitusten pienentäminen ja lopettaminen Eurooppaan.

Venäjä pyrki näin horjuttamaan Euroopan taloutta ennen hyökkäystään Ukrainaan.

Hintojen noususta hyötyivät myös ne sähköä tuottavat ja myyvät yhtiöt, joiden kustannukset eivät olleet nousseet. Esimerkiksi ydin- tai vesivoimaa käyttävät yhtiöt eivät kärsineet kaasun hinnan kallistumisesta, mutta saivat markkinahintojen nousun kuin lottovoittona.

Ylimääräistä 30 prosentin veroa piti maksaa siitä sähkön tuotannon voitosta, joka ylitti sähköliiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrälle lasketun kymmenen prosentin tuoton.

Veron tuotolla oli määrä rahoittaa sähkön kuluttajille maksettuja tukia.

Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Jari Salokoski muistuttaa, että veron tuottoarviot joulukuussa 2022 tehtiin tilanteessa, jossa hinnat olivat korkeimmillaan. Myös tulevaisuuden sähkönhintojen arvioivat futuurit olivat huipussa.

Miksi veron tuotto jäi odotuksista, VM:n Jari Salokoski?

Ainutlaatuisen veron tavoitteena oli leikata sähköalan yritysten voittoja tilanteessa, jossa ala teki ennätysvoittoja samalla kuin sähkön hinnan nousu oli johtanut kotitalouksia vaikeuksiin.

Energiateollisuuden mukaan vero oli uhka yritysten investoinneille. EU:n aloitteesta laaditulla verolla olisi alan mukaan pitänyt kerätä korkeintaan kymmeniä miljoonia euroja.

Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa ei ole yllättynyt veron tuoton jäämisestä odotuksia pienemmäksi. Hintojen nopeat markkinamuutokset eivät tunnu täysimääräisesti sähköä tuottaville ja myyville yhtiöille, sillä suuri osa hinnoista on lukittu etukäteen.

– Sähkön tuottajat olivat suojanneet pitkäjännitteisesti sähkönmyyntihintoja vastaten sitä, minkälaisia sopimuksia sähkönmyyjät olivat tehneet asiakkaidensa kanssa, Salomaa sanoo.

Suurin syy voittoveron hiipumiseen johtui kuitenkin Salomaan mukaan siitä, että voittojakaan ei syntynyt niin paljon kuin lakia valmisteltaessa odotettiin.

Energiakriisissä käänteet olivat nopeita.

– Pari kuukautta sen jälkeen, kun veron tuottoarvioita oli laskettu, Saksassa muutettiin energiapolitiikkaa ja sitten sähkön hinta halpeni yleisesti Euroopassa, Salokoski muistuttaa.

Sähkön hintoja laski myös se, että Suomessa Olkiluodon ydinvoimalan kolmas reaktori saatiin toimintaan ja tuulivoimalatkin alkoivat tuottaa sähköä aiempaa enemmän.

– Tämä kaikki vaikutti sähkön hinnan romahdusmaiseen putoamiseen, Pekka Salomaa sanoo.

Jaa.
Exit mobile version