Useat sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet asiakkailleen ja kuluttajariitalautakunnalle, että ne eivät suostu kohtuullistamaan kiinteähintaisten määräaikaisten sähkönmyyntisopimusten hintaa.
Vuoden 2022 ja 2023 hintakriisin aikaan tehdyissä sopimuksissa sähköenergian hinta voi yhä olla jopa kymmeniä senttejä kilowattitunnilta.
Yle kertoi kouvolalaisten Tuija ja Reijo Löppösen tilanteesta lauantaina. He joutuivat myymään kotinsa, koska sähkölaskut olivat niin kalliita.
Kysyimme kuluttajaviranomaisilta, mitä kohtuuttomiksi osoittautuneita sopimuksia tehneet voivat nyt tehdä, ja mitä jatkossa on tapahtumassa.
Neuvoja antavat kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg ja johtava asiantuntija Jari Suurla Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
1. Selvitä itse sopimuksen kohtuullisuus
Ståhlberg ja Suurla sanovat, että kuluttajaviranomaiset eivät pysty neuvomaan ja auttamaan tuhansia kalliiden sähkölaskujen kanssa tuskailevia henkilökohtaisesti.
Sähköyhtiöiden ratkaisuista huolimatta kuluttajien kannattaa yhä perätä oikeuksiaan.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston nettisivuille on koottu konkreettiset ohjeet siitä, miten asiassa tulisi edetä.
Nettisivujen laskurilla voit ensin arvioida, onko määräaikaisen kiinteähintaisen sähkösopimuksesi hinta mahdollisesti kohtuuton, ja kannattaako sinun vaatia sähköyhtiöltä sopimuksen kohtuullistamista tai irtisanomista.
Laskuri perustuu kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöön. Laskurissa verrataan sähkösopimuksen hintaa Energiaviraston tilastoon sähkön määräaikaisten sopimusten tarjoushintojen kehityksestä sopimuksen voimassaoloaikana.
Lautakunta on määritellyt ratkaisuissaan vähimmäisedellytykset sille, milloin sähköenergian hinta voi muodostua kohtuuttomaksi ja milloin sopimuksen voi irtisanoa ennenaikaisesti.
Lautakunnan linjauksen mukaan vuonna 2022 ja 2023 solmituissa määräaikaisissa sopimuksissa hintaehdon soveltaminen voi johtaa kohtuuttomuuteen, jos ero vertailuhintaan on vuositasolla yli 15 prosenttia ja yli 150 euroa.
Esimerkiksi marraskuun 2022 alussa voimaan tulleiden määräaikaisten sopimusten keskihinta oli Energiaviraston sähkön hintatilaston mukaan ensimmäisen vuoden ajalta noin 15 senttiä kilowattitunnilta.
Vaikka sähkösopimuksen hinta ylittäisikin vähimmäisrajat, hinnan alentaminen tai sopimuksen irtisanominen edellyttävät myös tapauskohtaista kohtuuttomuutta. Tähän vaikuttavat sähkön sovitun hinnan lisäksi muun muassa vuosilaskun kokonaismäärä, kuluttajan tulot ja sähkön käyttötarkoitus.
2. Vaadi sähköyhtiöltä kohtuullistamista
Jos sinun kannattaa laskurin mukaan vaatia sopimuksen kohtuullistamista tai irtisanomista, ota yhteyttä sähkönmyyjään ja yritä neuvotella asiasta.
Voit esimerkiksi esittää, että jatkat yhtiön asiakkaana määräajan jälkeenkin, jos saat tavanomaista edullisemman hinnan jatkolle.
Jos yhteydenotot eivät tuota tulosta, voit tehdä euromääräisen korvausvaatimuksen. Suurla sanoo, että yhtiöiden tulisi antaa vastaus kuluttajan vaatimukseen viimeistään kuukauden kuluessa.
Mikäli sopua ei synny, kuluttaja voi tässä tilanteessa jäädä odottamaan kuluttajaviranomaisten toimia.
Korvausvaatimus on voimassa kolme vuotta sen esittämisestä ja sen voi uudistaa.
3. Kuluttaja-asiamies voi ottaa yhteyttä yhtiöihin
Niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa yhtiö on kieltäytynyt noudattamasta kuluttajariitalautakunnan suosituksia, seuraavan askeleen ottaa kuluttaja-asiamies.
Suurla kertoo, että yhtiöiltä tiedustellaan näissä tapauksissa vielä, ovatko ne valmiita hyvityksiin tai sopimuksen irtisanomiseen.
Jos yhtiöt suostuvat aiemmasta ilmoituksestaan poiketen noudattamaan lautakunnan suosituksia ja maksamaan hyvityksiä niitä vaativille ja vastaavassa tilanteessa oleville asiakkailleen, riitely loppuu tähän.
Kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajaa yksittäisen riita-asian hoitamisessa oikeudessa, jos sen ratkaisemisella on lain soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kannalta tärkeä merkitys tai jos yritys ei noudata kuluttajariitalautakunnan suositusta.
Suurla sanoo, että lopullisia päätöksiä kuluttajariitalautakunnan ratkaisemien hintariitojen viemisestä oikeuteen ei vielä ole tehty.
Hän kuitenkin arvioi, että tähän on edellytykset, jos sähköyhtiöt pysyvät kannassaan.
4. Viimeinen vaihtoehto: riita oikeuteen
Jos riita tai riitoja viedään oikeuteen, se tehdään kuluttajan nimissä ja kuluttaja-asiamies avustaa jutussa.
Näissä yleisen edun kannalta merkittävissä jutuissa kuluttaja-asiamies vastaa kaikista kuluista.
Jos oikeudesta saadaan kuluttajalle myönteinen ratkaisu, on mahdollista, että sitä sovelletaan muissakin vastaavissa tilanteissa, sanoo Suurla.
Ståhlberg arvioi, että oikeudessa riidat voivat päättyä sähköyhtiöiden kannalta myös huonommin kuin lautakunnassa.
Niiden maksettavaksi voivat langeta myös kuluttajien vaatimille saataville kertyneet korot.
