Viranomaiset Suomessa ja Ruotsissa toivovat lisää näytteitä Tornionjoen lohien vaurioista. Myös poikkeava käytös kiinnostaa.
Lohta on noussut Tornionjokeen tänä kesänä määrällisesti hyvin, mutta lohilla ei näytä olevan kaikki kunnossa.
Ruotsin valtion eläinlääketieteellisen laitoksen (SVA) osastopäällikkö Charlotte Axén vahvistaa tilanteen.
– Tulee raportteja siitä, että kalat ovat hyvin uupuneita. Jotain on ehdottomasti vialla, Axén toteaa.
Suomessa lohisairauksia tutkii Ruokavirasto yhteistyössä SVA:n kanssa. Myös Ruokaviraston erikoistutkija Marjukka Rask kertoo, että ilmoituksia huonosti voivista lohista on tullut tänä vuonna tavallista enemmän.
Lohissa merkkejä sienitaudista
Axénin mukaan lohien sairaudet korostuvat nyt, kun jokeen on noussut aiempia vuosia enemmän lohia. Tauteja esiintyy enemmän, kun lohiakin on enemmän.
Lohien vaurioista lähetetyt kuvat viittaavat Axénin mukaan sienitautiin.
– Se on yleensä toissijainen sairaus. Sieni hyökkää kaloihin, joilla on haavoja, ihoverenvuotoja tai jotka ovat muuten jo heikentyneet.
Axén kertoo, että Tornionjoen lohista kesäkuussa otettujen näytteiden perusteella kaikki näytti vielä hyvältä. Havaintoja huonokuntoisista kaloista alkoi tulla heinäkuussa. Tuoreita tutkimustuloksia päästään katsomaan tarkemmin syksyllä laboratorioiden kesälomakauden jälkeen.
Tornionjoen lohissa on ilmennyt sairauksia ja kuolemia ennenkin lohen eri kehitysvaiheissa. Tutkimuksista huolimatta selviä syitä kaikille sairauksille ja niitä aiheuttaville tekijöille ei ole löytynyt.
Apaattiset kalat eivät tartu koukkuun
Myös kalastajat ovat kiinnittäneet huomiota lohien huonoon kuntoon ja esimerkiksi ihovaurioihin.
Aihe saa myös Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Askan vakavoitumaan.
– On merkkejä siitä, että kaloilla on jotain vaivaa. On huonokuntoisuutta ja kuolemia.
Ihmetystä aiheuttaa myös se, että lohet eivät ole aktiivisia eivätkä käy kiinni uistimiin ja vieheisiin.
– Tämä on vähentänyt pyytäjien määrää joella. Moni kokee tilanteen aika toivottomaksi, Aska kertoo.
Kalojen ottihaluista kertoo myös Tornio- ja Muoniojoen lohitilasto, jossa saalismerkintöjä on viime vuoteen verrattuna huomattavasti vähemmän.
Poikkeava käytös kiinnostaa
Sekä Ruokavirasto että SVA toivovat näytteitä ja ilmoituksia Tornionjoen lohen vaurioista ja poikkeavasta käytöksestä. Axénin mukaan ilmoituksia on tullut raportointisivuston kautta liian vähän ongelman laajuuteen verrattuna.
– Kyseessä on voimakas aliraportointi. Vain viralliset raportit lasketaan.
Myös Aska muistuttaa raportoinnin merkityksestä.
– Tutkijoiden pitäisi nyt selvittää, mistä lohien voimattomuus ja flegmaattisuus johtuvat tällä kertaa. Ongelmia on ollut muuallakin.
Aska viittaa muun muassa Norjan Gaula -jokeen, jossa riehui saprolegnia -sienitauti viime syksynä. Seurauksena oli laaja kutukalojen kuolleisuus ja kudun väheneminen. Seuraukset voivat näkyä vuosien ajan.
Norjan luonnontutkimusinstituutin mukaan kutukuoppien määrä putosi Gaulan alueella vuodessa 230:sta 15:een sienitaudin vuoksi.
