Hallituksen kehysriihessä tekemää päätöstä kansaneläkkeen maksun lopettamisesta ulkomaille tullaan puimaan vielä pitkään. Ratkaisusta suivaantunut Riikka Pulliainen aikoo tehdä kantelun EU:n komissioon.
Hallituksen säästöpäätöksen mukaan kansaneläkettä ei jatkossa makseta ulkomaille.
Psoriasisreumaa sairastava Riikka Pulliainen, 48, muutti puolisonsa Janne Pitkäsen kanssa syksyllä 2021 Espanjan Aurinkorannikolle. Hallituksen eläkeratkaisu tarkoittaa heille pikaista paluuta Suomeen.
– Rahat eivät riitä Espanjassa elämiseen, sanoo Pulliainen.
Pariskunnan yhteenlasketut nettotulot ovat kuukaudessa noin 2 000 euroa. Niistä 1 500 euroa menee vuokraan ja ruokaan. Mikäli Pulliainen ei saa jatkossa 497 euron suuruista kansaneläkettä, asumisen ja syömisen jälkeen rahaa ei jää yhtään.
Espanjan lämpö ja aurinko helpottavat merkittävästi Pulliaisen vointia ja liikkumista. Hän joutuu vain harvoin turvautumaan invamopoon, mikä oli Suomen ilmastossa päivittäinen apulainen.
Pulliainen on niin suivaantunut hallituksen päätöksestä, että hän aikoo tehdä kantelun EU-komissioon. Kirjelmä on jo vireillä, ja hän aikoo saada sen valmiiksi kahdessa kuukaudessa.
– Sekä meidän että käyttämäni asiantuntijan mielestä hallituksen päätös on vastoin EU-lakeja. Tavaran, ihmisten ja rahan pitäisi liikkua EU:n alueella vapaasti maasta toiseen, sanoo Pulliainen.
Suomi on maksanut kansaneläkettä noin 25 000:lle ulkomailla asuvalle suomalaiselle. Valtaosa heistä asuu Ruotsissa, Espanjassa heitä on reilut 500.
Hallitus tavoittelee päätöksellä 38 miljoonan euron säästöjä.
Edessä muutto Suomeen
Pulliainen ja Pitkänen ovat jo päättäneet palata Suomeen kesäkuun lopulla. Suunniteltu lomareissu vaihtuu paluuksi kotimaahan.
– Oli tehtävä kipeä päätös, sillä sairauteni hoidon takia emme voi matkustaa jatkuvasti edestakaisin tai asua puoli vuotta Suomessa ja toista Espanjassa, sanoo Pulliainen.
Hallituksen eläkeratkaisu on puhuttanut Aurinkorannikolla asuvia suomalaisia. Moni pitää päätöstä käsittämättömänä.
Sillä on vaikutusta myös Carita Rosamon, 73, tulevaisuuteen. Hän on viettänyt osan vuodesta Espanjassa 1980-luvun lopulta lähtien. Pysyvä muutto kariutui kehysriihipäätökseen.
– Se oli ruma temppu hallitukselta. Ihmisellä pitäisi olla oikeus jonkinlaiseen jatkuvuuteen, kun elämäänsä suunnittelee. Ei pitäisi vetää mattoa ihmisen jalkojen alta, sanoo Rosamo.
Rosamo saa työeläkettä 700 euroa ja kansaneläkettä 400 euroa.
– Olen tottunut venyttämään penniä, mutta näin paljon ei pysty. Olen ehdottomasti Riikan valituksen takana. Vaikka kuinka on puhuttu, ettei pienituloisilta oteta, niin tässä tehdään juuri niin, sanoo Rosamo.
Hän aikoo jatkossa asua reilut puoli vuotta Suomessa ja vajaat puoli vuotta Espanjassa, jolloin kansaneläke juoksee entiseen tapaan.
Lain valmistelu vasta alkamassa
Sosiaali- ja terveysministeriössä asiaa koskevan lain valmistelu on vasta alkuvaiheessa. Osastopäällikkö, ylijohtaja Liisa Siika-aho kertoo, että hallituksen lakiesitys tulee eduskuntaan todennäköisesti lokakuussa.
Siika-ahon mukaan valmistelu on haasteellista, koska aikataulu on kireä.
– Meitä auttaa se, että Ruotsi on jo päätynyt hieman vastaavantyyppiseen ratkaisuun. Myös Norjassa on samanlaiset suunnitelmat eli verrokkeja on.
Mahdollista ristiriitaa EU-lainsäädännön kanssa Siika-aho ei vielä halua arvioida, vaikka Ruotsin mallin vuoksi hän on luottavainen.
– Mutta huolet pitää ottaa vakavasti ja mahdollisiin ongelmiin täytyy tutustua.
