lauantai, 2 marraskuun

Saksa on antanut pidätysmääräyksen 44-vuotiaasta ukrainalaismiehestä, jota epäillään Nord Stream -kaasuputkien sabotaasista, useat saksalaismediat kertoivat tänään keskiviikkona.

Sabotaasista epäilty on ammattisukeltaja. Hänen epäillään asentaneen kahden muun ukrainalaisen kanssa räjähteitä Itämeren pohjassa kulkeviin kaasuputkiin.

Tutkinnassa ei ole medioiden mukaan paljastunut, että Ukrainan valtio olisi suoraan osallinen iskuun.

Ukrainalla olisi sabotaasin tekemiseen selkeä motiivi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkady Moshes.

– Putkien säilyminen olisi voinut johtaa siihen, että Saksa tekee enemmän yhteistyötä Venäjän kanssa, mikä olisi tarkoittanut Ukrainalle enemmän painetta antautua, Moshes sanoo.

Hän korostaa, ettei tiedä, onko Ukrainan valtiolla mitään tekemistä iskun kanssa. Tutkija on samojen mediatietojen varassa kuin muutkin.

Moshes pitää selvänä, että ukrainalaismiestä koskevan näytön on oltava vahvaa, kun kerran pidätysmääräys on tehty.

– Tämä ei voi olla pr-temppu. He todella uskovat, että ukrainalaiset tekivät tämän.

Suomalaisasiantuntijat väärässä

Kun kaasuputkien sabotaasi paljastui syksyllä 2022, useat suomalaiset asiantuntijat pitivät todennäköisenä, että Venäjä on iskun takana.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa oli jatkunut jo puoli vuotta, venäläisestä kaasusta riippuvaista Eurooppaa uhkasi energiakriisi ja Venäjä käytti kriisiä hyväkseen.

Myös suomalaispoliitikot pohtivat Venäjän syyllisyyttä, joskin varovaisempaan sävyyn:

Mosheksen mukaan asiantuntijat ja mediat spekuloivat Venäjän olevan syyllinen kaasuputki-iskuun aivan liian kevyesti, vaikka heillä ei ollut tietoa tapahtumista.

– En ymmärrä, mikä motiivi Venäjällä olisi ollut räjäyttää kaasuputkia. Syksyllä 2022 suurin osa ihmisistä lännessä piti kuitenkin selvänä, että venäläiset tekivät sen. Olin itse sitä mieltä, että pitää odottaa tutkinnan valmistumista.

Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom omistaa molemmista kaasuputkista enemmistön. Niiden rakennuttaminen maksoi miljardeja euroja.

Sabotaasihetkellä kaasutoimitukset olivat jo takkuilleet. Nord Stream 2 -putkea ei edes ehditty ottaa käyttöön Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Nord Stream 1 -putkea pitkin kaasu kuitenkin yhä virtasi, ja se toi miljardituloja Venäjän valtion kassaan.

Moshes huomauttaa, että Ukrainalle ja Puolalle putket ovat olleet alusta asti epämieluisia.

Sabotaasista epäilty ukrainalaismies oli Puolassa, mutta maan viranomaiset eivät auttaneet miehen pidättämisessä, saksalaismediat kertovat.

Myös Yhdysvallat vastusti hanketta.

Presidentti Joe Biden sanoi helmikuussa 2022, että Nord Stream 2 ei etene, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan:

Nord Stream 2:ta nimitettiin Puolassa ja Ukrainassa ironisesti ”Molotov-Ribbentrop-putkeksi”. Ilmaus viittaa natsi-Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimukseen ja sen salaiseen lisäpöytäkirjaan, jossa maat sopivat etupiireistä.

Tutkijan mukaan putken tarkoitus oli sivuuttaa Puolan ja Ukrainan vaikutusvalta Venäjän ja Saksan suhteisiin.

– Putken rakentamiselle ei ollut mitään taloudellista syytä, paitsi se, että rakentamiseen osallistuneet yritykset voivat varastaa rahaa. Ukrainan kautta kaasua olisi voinut toimittaa enemmän ilman lisäkustannuksia.

Saksa halusi kuitenkin turvata kaasutoimitukset Venäjältä siltä varalta, että sota Ukrainassa syttyy, Moshes sanoo.

Tutkija: Sabotaasi oli palvelus Saksalle

Moshes ei usko, että sabotaasi hetkauttaa Ukrainan ja Saksan suhteita, vaikka Ukrainan valtiolla olisi siihen osuutta.

Hänen mukaansa kaasuputken tuhoaminen on osoittautunut palvelukseksi Saksalle.

– Kaasuputken tuhoutuminen pakotti Saksan etsimään vaihtoehtoisia energianlähteitä ja rakentamaan uutta energiainfrastruktuuria LNG-kaasua varten, ja he tekivät sen nopeasti.

Saksalaiset onnistuivat siirtymässä alle vuodessa, vaikka asiantuntijat arvioivat alun perin, että siihen menee kolmesta neljään vuotta, Moshes jatkaa.

Eli sabotaasi on voinut jopa lähentää Saksan ja Ukrainan suhteita.

Tutkija arvelee, että Saksassa päättäjät myös tiedostavat, kuinka tärkeää oli irtaantua Venäjän energiariippuvuudesta nopeasti, vaikka se olikin taloudellisesti kivuliasta.

Venäjän energiariippuvuuden katkaiseminen on osa samaa kehityskulkua kuin asetoimitusten salliminen Ukrainaan, Moshes sanoo.

– Ne jotka tuhosivat kaasuputken, poistivat Saksalta mahdollisuuden laittaa venäläisen kaasun Ukrainan vapauden edelle. Ne siis auttoivat Saksaa valitsemaan oikein.

Jaa.
Exit mobile version