RIIKA Pienehkössä salissa haisee liima. Sitä on käytetty droonien kokoamiseen. Pöydillä on useita keskeneräisiä drooneja, jotka tarvitsevat vielä liimausta.
Tämä on yksi tuotantopaikoista, jotka kuuluvat aseita ja sotatarvikkeita valmistavalle latvialaiselle LV-Teh-yhtiölle. Yhtiön teknologiasta vastaava johtaja Ugis Svirido kutsuu salia laboratorioksi.
Jos ei nyt varsinainen laboratorio, niin ainakin tämä paikka Riian laitakaupungilla sijaitsevassa toimistotalossa on verstas, jossa on paljon modernia teknologiaa. Paikan sijainti on turvallisuussyistä salainen.
Valmiit droonit ja testihäkki ovat ainoat kohteet, joita saamme kuvata. Armeijanvihreään asuun pukeutunut mies tarkastaa kuvakulmat. Hän ei esittäydy, mutta myöhemmin selviää, että mies on yhtiön osaomistaja ja sotateknologian asiantuntija.
Katso video droonilaboratoriosta:
Sviridon ja esiliinan lisäksi paikalla on vain nuorempi työntekijä, joka koekäyttää droonia testihäkissä kuvausta varten. Testausten on määrä varmistaa, että droonien moottorit ja akut ovat moitteettomat.
Lahjoittajat maksavat Ukrainaan lähetettävät droonit
Lahjoittajat maksavat LV-Tehin Ukrainan armeijalle toimittamat droonit. Lahjoittajien joukossa on yksityishenkilöitä, yrityksiä ja järjestöjä.
– Ukraina ei valitettavasti pysty ostamaan drooneja. Meidän on löydettävä sponsoreita, Svirido sanoo.
Hän toteaa, etteivät sotaan toimitettavat perusdroonit voi olla kovin kalliita, koska niitä ammutaan paljon alas. LV-Tehin droonit maksavat varustelusta riippuen noin tuhat euroa. Tuotantomääriä yhtiö ei kerro julkisuuteen.
Ministeri lupaa miljoonia drooniarmeijaan
Latvia investoi nyt tosissaan drooneihin. Valmisteilla on oma drooniarmeija ja hallitus maksaa maan drooniteollisuudelle merkittäviä kannustimia. Siviilipuolella muutamat yritykset tarjoavat pilottikoulutusta eri ammattiryhmille viranhaltijoista viljelijöihin.
Latvia myös vetää Ukrainan droonikoalitiota. Koalitioon kuuluu maita, jotka lahjoittavat rahaa droonien hankintaan Ukrainalle. Suomi ei ole mukana tässä yhteenliittymässä.
Koalition tavoitteena on toimittaa Ukrainaan miljoona droonia vuodessa.
Latviassa on kaksi suurta droonitehdasta ja useita pienempiä alan yrityksiä. Turvallisuussyistä droonivalmistajien lukumäärä ei ole julkinen, mutta yleisessä tiedossa on, että niitä on yli kymmenen.
– Sotadrooneja Latviassa tuottava teollisuus kehittyy suurin harppauksin. Myös yhä useampi Latvian armeijan edustaja ymmärtää droonien tehokkuuden, Svirido sanoo.
Droonien tekniikka kehittyy Sviridon mukaan koko ajan, vaikka niiden ulkonäkö säilyy melko lailla muuttumattomana.
Katso video Latvian armeijan drooniharjoittelusta:
Latvia käyttää Ukrainan drooneihin 20 miljoonaa euroa tänä vuonna. Yhtä monta miljoonaa maa laittaa oman drooniarmeijan perustamiseen.
Armeijan on määrä hankkia drooneja kotimaisilta valmistajilta kymmenellä miljoonalla eurolla.
Tällä videolla on Latvian armeijan droonikuvaa eri kohteista:
Latvia avasi kesäkuussa ison drooniharjoittelu- ja -testausalueen maan eteläosassa Sēlijassa, jonne valmistuu myöhemmin Baltian suurin sotilastukikohta.
Latvian puolustusministeri Andris Sprūds on puhunut paljon drooneista tänä vuonna.
– Meidän on koulutettava sotilaitamme droonipiloteiksi. Ensimmäiset ovat jo valmistuneet. Pitää myös kehittää testi- ja harjoittelupaikkoja. Täytyy kehittää koko drooniekosysteemiä. Erittäin tärkeässä osassa tässä on paikallinen drooniteollisuus, Sprūds sanoo Ylelle puolustusministeriön tiloissa Riiassa.
Droonit ovat muuttaneet sodankäyntiä merkittävällä tavalla Ukrainassa. Venäjän hyökkäystä vastaan taisteleva Ukraina on korvannut drooneilla ase- ja miehistövajettaan.
Euroopassa ainakin Puolalla ja Saksalla on paljon drooneja sotilaskäytössä.
Drooneja valmistetaan eniten Kiinassa, mutta länsimaat haluaisivat vähentää riippuvuutta kiinalaisista drooneista.
Sprūdsin mukaan droonit ovat tärkeitä Latvian kaltaisen, Venäjän rajalla sijaitsevan pienen maan puolustukselle.
– Käytämme tulevina vuosina huomattavan summan rahaa droonikapasiteetin kehittämiseen.
– Droonit on integroitava fiksusti puolustuksen suunnitteluun. Tarvitaan erilaisia drooneja: pieniä FPV-drooneja, tiedusteludrooneja ja taisteludrooneja.
Drooniteknologian lisäksi Latvian armeija aikoo puolustusministeri Sprūdsin mukaan hyödyntää sähköisen sodankäynnin keinoja ja tekoälyä entistä tehokkaammin. Myös henkilöstön koulutukseen armeija käyttää lisää resursseja.
– Droonien käyttäminen vaatii ihmisaivoja. Se vaatii taitavia ihmisiä. Laatu syntyy paitsi tekniikasta, myös harjoittelusta.
Drooniseinämä on vasta raakile, mutta jotain siitä voi kehittyä
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja tutkija Veiko Spolītis sanoo, että Latvia tarvitsee drooniteknologian kehittämisessä väistämättä suurempien maiden apua.
Kuusi Venäjän rajalla sijaitsevaa Nato-maata eli Puola, Liettua, Latvia, Viro, Suomi ja Norja ilmoittivat toukokuussa perustavansa niin sanotun drooniseinämän Venäjän rajalle. Tarkoituksena yhtenäistää droonivalvontaa ja lisätä yhteistyötä. Kyse on vasta aloitteesta, eikä vielä tiedetä milloin droonimuuri olisi toiminnassa.
Spolītis arvioi, että suunnitelma voisi viedä teknistä yhteistyötä eteenpäin.
– Latvia voisi esimerkiksi valmistaa tiedusteludrooneja, ja Nokia voisi Suomessa tuottaa ohjelmistoja ja elektroniikkaa kehittyneempiin drooneihin. Tärkeintä on, että maat tekevät yhteistyötä ja jakavat vastuuta. Muuten projekti ei onnistu.
Tutkija Spolītis pitää drooniseinämää vielä täysin raakileena, vaikkakin hyvänä suunnitelmana. Spolitisin mukaan hankkeelle pitäisi nimetä johtajamaa ilman mustasukkaisuuden tunteita. Pitäisi myös päättää, mikä maa tuottaa minkäkinlaisia drooneja ja tekniikkaa.
Spolitis arvioi, että projekti voi hyvinkin toteutua, sillä se toisi lisää tehoa rajavalvontaan.
– Drooneihin olisi syytä investoida. Olemme nähneet, mitä niillä on saavutettu taistelukentällä Ukrainassa.
Vladimir Putinia esittävä juliste on Riiassa Venäjän suurlähetystöä vastapäätä olevan museon seinällä:
Spolītis painottaa, että Latvian, Suomen ja muiden Venäjän rajalla olevien maiden droonimuurissa on kyse tiedustelutoiminnasta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi Venäjän hybridioperaatioiden ennakoimista ja Venäjän droonien valvontaa.
– Kuuden maan yhteistyössä tärkeintä on yhteisen tiedustelujärjestelmän luominen. Drooneilla on mahdollista valvoa rajaa. Ne voivat antaa mahdollisuuden valmistautua esimerkiksi siirtolaisvyöryn tuloon Venäjän puolelta.
LV-Teh saa rintamalta jatkuvasti palautetta
Palataan LV-Tehin droonilaboratorioon, jossa kootaan sotadrooneja Ukrainalle.
Teknologiasta vastaava johtaja Ugis Svirido kertoo saavansa ukrainalaisilta yhteistyökumppaneiltaan päivittäin palautetta siitä, mitkä ominaisuudet drooneissa taistelukentillä toimivat ja missä on parannettavaa.
Suuremmat droonit soveltuvat esimerkiksi panssarivaunujen ja rekkojen tuhoamiseen, Svirido selittää. Hänen yrityksensä LV-Teh valmistaa kuitenkin pieniä drooneja, ja ne toteuttavat todellisia täsmäiskuja. Niissä optimaalinen ammuksen paino on kilosta puoleentoista kiloa.
Sotilaat jäljittävät kohteet usein ensin suuremmilla tiedusteludrooneilla, ja sen jälkeen he jakavat tiedot pienempien droonien piloteille, Svirido sanoo.
– Sitten drooni lennätetään kohteeseen, ja kohde tuhotaan. Pienet droonit sopivat vihollisen sotilaiden tappamiseen, koska pienet droonit ovat helposti liikuteltavissa.
