Janakkalan Linnatuulen liikenneaseman pihamaalle maalattuun pitkään vihreään ruutuun mahtuu juuri ja juuri Suomen ensimmäinen täyssähköinen HCT-yhdistelmä, jolla on pituutta yli 35 metriä ja painoa 68 tonnia.
Kuljettaja Sami Suvanto kaivaa taskustaan kännykän, jonka avulla hän saa kytkettyä sähkörekkansa suurteholaturiin. Lataustehoa tolpasta tulee tarvittaessa 400 kilowattia.
Mittatilauksena tehty Volvon ajoneuvoyhdistelmä on DB Schenkerin kuljetuskäytössä Helsingin ja Tampereen välillä. Neljä tonnia painavan akuston pitäisi olla taas ajokunnossa vajaassa kolmessa vartissa.
Tällaisia yhdistelmiä ja kuorma-autoja pitäisi olla liikkeellä pian tuhansia, jotta Suomen kasvihuonekaasujen päästötavoitteet toteutuisivat vuoteen 2030 mennessä raskaan liikenteen osalta.
Suomessa on vain 84 sähkökuorma-autoa
Raskas liikenne sähköistyy Suomessa nyt vauhdilla, mutta tavoitteista ollaan vielä kaukana.
– Sähkö on vahvasti mukana kaupunkien linja-autoliikenteessä jo nyt. Sähkö tulee kaupunkien lyhyen matkan pakettiautoihin, mutta myös näihin erikoispitkiin ja raskaisiin 70 tonnin rekkoihin, uskoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
Poliitikkojen mukaan Suomessa pitäisi olla vuonna 2030 lähes 5 000 sähköllä käyvää kuorma-autoa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuore ennuste pääsee kuitenkin vain alle puoleen siitä.
Kirittävää riittää, sillä kesäkuun lopulla Suomessa oli vain 84 sähköllä kulkevaa kuorma-autoa. Lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta kymmenellä.
Kaikkiaan Suomen teille on rekisteröity noin 90 000 kuorma-autoa.
Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus pitää tärkeänä, että hankintatukea vaihtoehtoisille käyttövoimille jatketaan. Se lisää investointihalukkuutta.
– Toinen, mikä lisää investointihalukkuutta, on suurteholatausasemien saatavuus ainakin pääteillä, Karsikas painottaa.
Hidas tahti raskaan liikenteen sähköistymisessä johtuu ministeri Mykkäsen mielestä myös siitä, että yksittäisten kuljetusyritysten investoinnit ovat vaativia. Ajoneuvot ovat erittäin kalliita.
– Käyttökustannuksissa saa sitten säästöä, koska sähköllä on halvempaa ajaa, ministeri sanoo.
Maassa on vasta kaksi raskaan kaluston yleistä latausasemaa
Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä lähes 40 prosenttia tulee busseista ja kuorma-autoista. Raskaan liikenteen päästöillä on siis merkitystä.
Vuonna 2030 tieliikenteen päästöt saisivat olla enää noin 6,25 megatonnia. Se on puolet vuoden 2005 päästöistä.
Sähkö onkin koko EU:ssa nyt kovassa kurssissa, kun päästötavoitteisiin pyritään. Se näkyy myös Liikenne- ja viestintäministeriön kansallisessa jakeluinfraohjelmassa.
Jotta sähköllä kulkevien kaukoliikennebussien ja kuorma-autojen määrä lisääntyisi, edellyttää Euroopan unioni, että Suomessa pitää olla verkosto myös yleiseen käyttöön tarkoitettuja raskaan liikenteen suurteholatausasemia.
– Valtion ensi vuoden budjetissa on 10 miljoonaa euroa määrärahoja rekkojen teholatausasemien rakentamista varten, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
”Asiakkaita on vielä valitettavan vähän”
Latausasemia pitäisi viidessä vuodessa nousta eri puolille Suomea jopa 70. Nyt niitä on vasta kaksi.
Yksi on Tampereella ja toinen avattiin viime viikolla Janakkalan Linnatuuleen.
Nesteen markkinointi- ja palveluliiketoiminnan johtaja Panu Kopran mukaan yhtiö sijoitti Linnatuulen kahteen latauspaikkaan yli puoli miljoonaa euroa.
– Jakeluinfraan sijoittavan yrityksen näkökulmasta asiakkaita on vielä valitettavan vähän, hän myöntää.
Tuttu muna-kana-dilemma arveluttaa sähköön sijoittavia tahoja.
LVM:n kartoissa näkyy nippu teholatauspisteitä, jotka ovat jo saaneet tukipäätöksen. Niistä pohjoisimmat ovat Tervolassa ja Kajaanissa.
Se ei kuitenkaan merkitse, että kaikki hankkeet toteutuvat.
– Latausinfraan investoivat tarvitsevat yhtä lailla näkymän siihen, että sähkökuorma-autoja tulee ja latauspalvelun kysyntä kasvaa, muistuttaa Sähköinen liikenne ry:n Heikki Karsimus.
Hän myöntää, että EU:n tavoitteet ovat korkealla verrattuna siihen, mikä on sähkökuorma-autojen kanta tällä hetkellä.
– Pahin skenaario on se, että näitä asemia joudutaan väliaikaisesti sulkemaan, koska asiakkaita ei ole ja niiden ylläpito on kallista.
Päästökaupasta rahaa liikenteen sähköistämiseen
Ministeri Mykkänen huomauttaa, että vuonna 2027 Suomessa otetaan käyttöön myös polttoainejakelijoiden päästökauppa.
– Sen vastineena Suomi saa noin puoli miljardia euroa Euroopan sosiaalisesta ilmastorahastosta. Siitä ohjataan resursseja myös puhtaiden käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittämiseen.
Usein kuulee puhuttavan kuinka kaukana Ruotsi ja erityisesti Norja ovat liikenteen sähköistämisessä. Molemmissa maissa on seutukuntia, joissa kuljetukset liikkuvat jo hiilineutraalisti.
– Suomi on Norjaa 7–8 vuotta jäljessä, mutta meillä taas suurteholatauksen palvelutaso sähköhenkilöautoille on paras koko Pohjoismaissa.
