Oululainen Samuli Romppainen oli niin pahassa nikotiinikoukussa, että hän käytti nuuskaa vuoden jokaisena päivänä lähes tauotta, jopa nukkuessaan. Jos hän olisi jättänyt nuuskan yöksi pois, aamulla edessä olisi voinut olla vieroitusoireita.
Tasan 30 vuoden käytön jälkeen hän päätti lopettaa paheensa kerralla ja vieläpä ilman minkäänlaisia nikotiinikorvaustuotteita.
Nyt päätöksestä on vuosi, ja se on pitänyt. Romppainen kertoo, miten hän temppunsa teki.
1. Oma motivaatio ja päätös: ”Muitten jäkätys ei auta”
Samuli Romppaisen mukaan ykkösasia nuuskan käytön lopetuksessa on oma päätös ja se, että löytää itse hyvät perustelut ratkaisulleen. Kenenkään jäkätys taustalla ei auta, vaan itsellä on oltava motivaatio pistää homma poikki.
Romppainen aloitti nuuskan käytön 14-vuotiaana junioriurheilijana ja jäi koukkuun nopeasti. Hän tykitti huuleensa pääasiassa irtonuuskaa, mutta käytössä oli myös pussinuuska.
Nuuskan käytön lopettamista Romppainen kypsytteli mielessään puolisen vuotta. Viimeisenä hän kokeili nikotiinipusseja.
– Minulle tuli nikotiinipussista hetkessä tosi kuvottava olo. Kylmä hiki iski pintaan. Minulla kokeneena nuuskan käyttäjänä oli tosi vahva nikotiinin sietokyky, joten aloin miettiä, onko tässä mitään järkeä.
Helsingin yliopiston farmasian tohtori, dosentti Outi Salminen pitää Romppaisen selviytymistarinaa varsin poikkeuksellisena. Hän uskoo, että merkittävänä pontimena oli Romppaisen oma selkeä lopetuspäätös.
Salminen ei ihmettele, että Romppainen sai nikotiinipussista rajuja oireita. Hänen mukaansa tämä on osoitus siitä, että nikotiinipussit eivät ole harmittomia.
Salminen kertoo, että asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nikotiinipussien sallittu nikotiinipitoisuus on liian korkea. Nyt yhdessä annospussissa saa olla nikotiinia enintään 20 milligrammaa. Asiantuntijat haluavat alentaa määrän viidesosaan tästä.
2. Terveys: ”Kokeile lopettamista, saatat hämmästyä”
Samuli Romppaisella merkittävin kannustin nuuskan käytön lopettamiseen oli terveys.
Hän uskoo liikunnallisen elämäntapansa säästäneen hänet monilta vaivoilta, mutta muun muassa kohonneen verenpaineen hän laittoi nuuskan piikkiin.
Nyt, kun nuuskan käytön lopettamisesta on kulunut vuosi, vaivat ovat väistyneet ja energisyys on lisääntynyt. Myös unen laatu ja keskittymiskyky ovat parantuneet merkittävästi.
– Voin sanoa, että kannattaa kokeilla lopettamista. Saatat hämmästyä, Romppainen innostaa.
Outi Salminen korostaa, että nuuskan käyttöä ei ole koskaan liian myöhäistä lopettaa. Pitkänkin käytön jälkeen elimistö korjaa mahdollisesti syntyneitä haittoja.
3. Ympäristön tuki ja ymmärrys: ”Muut joutuvat välillä kävelemään varpaillaan”
Perhe, työtoverit ja ystävät ovat tarpeen, kun lopettamisen tuska vieroitusoireineen on pahimmillaan. Samuli Romppasen mukaan varsinkin alkumetreillä lähijoukkojen ymmärrys on tarpeen.
Hän yritti peittää ärtymystään mutta ei aina onnistunut.
– Kuulin jälkikäteen, että muut olivat välillä joutuneet kävelemään varpaillaan, hän naurahtaa.
Yhtenä isona kannustimena nuuskan käytön lopettamisessa Romppainen pitää sitä, että hän ilmoitti asiasta sosiaalisessa mediassa. Hän yllättyi saamastaan kannustuksesta. Senkään takia hän ei enää voinut perääntyä.
4. Ajoitus: ”Samaan aikaan ei ole syytä olla mitään muuta henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa”
Nuuskan käytön lopettamisen ajankohdalla on iso merkitys, Samuli Romppainen hoksauttaa. Vieroitusoireet iskevät täysillä, joten kalenterissa ei silloin ole syytä olla mitään henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa.
– Tein lopettamiselle tilaa. Liikuin paljon, hän sanoo.
Romppainenkaan ei selvinnyt ilman rajuja oireita. Hän heräsi yöllä hiestä märkänä. Päivällä hän oli hermostunut. Vapisutti ja tärisytti.
– Kun käänsin päätäni, näköni ei enää tarkentunut.
Todellista kamppailua kesti 6–8 viikkoa. Romppainen myöntää, että heikoimpina hetkinä palaaminen nuuskan käyttäjäksi kävi mielessä ”satoja kertoja”. Hän kuitenkin sinnitteli ja selviytyi.
Ihan vasta hän havahtui siihen, että nuuska ei pyöri hänen mielessään enää millään tavalla.
Outi Salmisen mielestä Romppaisen tavassa lopettaa nuuskan käyttö oli monia hyviä elementtejä, kuten liikunta, tukiverkosto ja se, että hän tietoisesti raivasi aikaa lopettamiseen.
Samalla hän huomauttaa, että kerrasta lopettaminen ilman apukeinoja ei kaikilta onnistu. Hänen mielestään ihan hyvä ratkaisu on hakea tukea esimerkiksi terveydenhuollosta, korvaushoidosta tai tukiryhmistä.
5. Itsensä palkitseminen: ”Toteuta säästyneellä rahalla joku pitkäaikainen haave”
Samuli Romppainen kannustaa palkitsemaan itsensä, kun nuuskan käyttö on kokonaan jäänyt. Hänen mukaansa palkinto voi olla esimerkiksi joku haave tai hankinta, jota on pantannut pitkään.
Palkinnon voi ostaa vaikka säästyneellä rahalla. Romppainen laskee, että hänellä tuo rahamäärä on yli 2 000 euroa vuodessa. Rahaa paloi paitsi itse nuuskaan myös jatkuviin nuuskanhakureissuihin Ruotsin Haaparantaan.
Romppaiselle itselleen riittää palkinnoksi hyvä mieli siitä, kun joku kysyy, miten hän on pärjännyt ilman nuuskaa.
– Meikäläinen on päässyt vastaamaan, että mulla on kaikki ihan jees.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.