Hallitus tuki YK:ssa lauselmaa, joka vaatii Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehittämisen vuoden sisällä. Suomessa asiasta nousi poru äänestyksen jälkeen.
Maria Stenroos,
Hannu Tikkala
Ylen tietojen mukaan kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on ensin ollut mukana päättämässä Suomen linjasta Israelin siirtokuntiin ja vasta myöhemmin päätynyt vastustamaan ratkaisua.
Essayah jätti eriävän kannan asiaan kolme viikkoa sen jälkeen, kun hallitus oli muodostanut kantansa. Essayahin vastustuksesta kertoi ensin Demokraatti-lehti perjantaina.
Ylen tietojen mukaan Suomi käsitteli YK-lauselmaa ennen äänestystä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli tp-utvassa. Kun asiasta päätettiin ensimmäisen kerran, kristillisdemokraattien Essayah oli mukana, mutta ei vastustanut päätöstä.
Yle tavoitteli puheenjohtaja Essayahia, joka ei halunnut kommentoida asiaa.
– Asiaa on käsitelty viime viikolla julkisuudessa eikä ole osaltani tarvetta enää palata siihen, Essayah viestitti Ylelle työmatkalta Strasbourgista.
Suomi äänesti YK:n yleiskokouksessa syyskuun puolivälissä Israelin laittomat siirtokunnat tuomitsevan julkilausuman puolesta. Päätöslauselman mukaan Israelin pitäisi lopettaa palestiinalaisalueiden miehittäminen vuoden kuluttua YK:n päätöksestä.
Asiasta nousi julkisuudessa meteli äänestyspäätöksen jälkeen. Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kansanedustajat arvostelivat ratkaisua. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi tuolloin Ilta-Sanomille, että asiasta on päätetty normaaliin tapaan.
Ulkoministeriön mukaan äänestyspäätös noudattaa Suomen pitkää ulkopoliittista linjaa. Suomi on perinteisesti tukenut Kansainvälisen tuomioistuimen kantoja.
– Suomen näkökulmasta painoi vaakakupissa hyvin vahvasti kansainvälinen oikeus ja sen noudattaminen. Tässä nousee esille myös oma kansallinen intressimme, eli voimankäytön kielto aluevaltausten saamiseksi ja kansojen itsemääräämisoikeus. Tämän tyyppisillä säännöillä on hyvin suora merkitys myös Suomen itsensä kannalta, ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Petri Hakkarainen sanoi Ylelle syyskuun lopussa.
Toisin sanoen Suomi pyrkii vahvistamaan kansainvälisiä sääntöjä, jotka korostavat itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettia. Syynä on Suomen aseman Venäjän naapurina.
Kansainvälisen tuomioistuimen lausunto ja päätös eivät liity tilanteeseen, joka käynnistyi Hamasin terrorihyökkäyksestä Israeliin tasan vuosi sitten. Tuomioistuimelta pyydettiin lausuntoa jo kaksi vuotta sitten.
