Turun raitiotie kulkisi toteutuessaan historiallisen keskustan läpi, ja alueella työskentelisi kolmen vuoden ajan sata arkeologia. Kaivausten kustannusarvio on 25 miljoonaa.
Suunnitellun raitiotien arkeologiset koekaivaukset Turun tuomiokirkon lähistöllä ovat paljastaneet piha-alueen 1500–1600-luvulta.
Koekaivauspaikalla Uudenmaankadulla, kivenheiton päässä Turun tuomiokirkosta, oli 1600-luvulla hovioikeuden asessorin talo. Myöhemmin tontilla oli ravintola- ja hotellitoimintaa. Talo oli pystyssä Turun paloon eli vuoteen 1827 saakka.
Jos Turun kaupunginvaltuusto päättää loppuvuodesta rakennuttaa Turkuun raitiotien, johtavan arkeologin Kari Uotilan mukaan raitiotiehankkeen kaivaukset ovat iso urakka. Alue on historiallisesti merkittävä.
– Vanhimmat kerrokset ovat poikkeuksellisen arvokas osa Turun, Suomen ja Pohjoismaidenkin historiaa. Suunnitelmassa on varauduttu siihen, että kustannukset ovat jonkun verran korkeammat kuin yleensä rakennushankkeissa, kertoo Uotila.
Uotila kuvailee, että sata arkeologia olisi töissä kolmen vuoden ajan. Tosin talvella kaivauksiin voisi tulla taukoa, mutta osa työtä on löytöjen peseminen ja valmistelu säilytystä varten. Materiaali siirretään talteen Turun museoiden tiloihin, suuret rakenteet jäävät kiskojen alle maan poveen – missä ne ovat olleetkin piilossa toista sataa vuotta vilkasliikenteisen kadun alla.
– Esimerkiksi tämä esiin tullut hovioikeuden asessorin talon kivirakenne jää suojellusti raitiotiehankkeen alle. Kaikki muu materiaali viedään pois tältä tontilta siinä vaiheessa, kun raitiotiehankkeen varsinaiset kaivaukset ovat käynnissä, kertoo Uotila.
Satoja tuhansia löytöjä, arkeologeja Helsingistä
Turussa on totuttu suuren mittakaavan arkeologisiin kaivauksiin. Viimeksi Turun kauppatorin kaivauksilta kerättiin toriparkin tieltä noin 50 000 löytöä.
Raitiotien kaivausten mittakaava olisi viisi tai kymmenen kertaa isompi kuin kauppatorin uudistamisen yhteydessä toteutetut kaivaukset. Turun omat arkeologitkaan eivät riittäisi, vaan Kari Uotilan mukaan arkeologeja tulisi Turkuun töihin pääkaupunkiseudulta.
Yllätykselliset löydöt eivät romuttaisi raitiotien toteutumista. Alueella olleiden rakennusten paikat tiedetään historiallisten lähteiden ja aikaisempien sukupolvien arkeologien työn ansiosta.
Arkeologi Uotila tosin odottaa hienoja löytöjä jo ensi viikolla alkavista Hämeenkadun kaivauksista. Se on toinen kevään koekaivauskohde.
– Tässä olemme kahden metrin syvyydessä katupinnasta, mutta siellä Mätäjärven korttelissa mennään noin neljän metrin syvyyteen. Siellä on nahan kappaleita, nahkakenkiä ja tekstiilejä. Ne ovat säilyneet paremmin kuin tässä, sillä siellä on valmiiksi kosteaa savea. Esineet säilyvät saven sisässä.
Aivan koko reittiä Turun satamasta Varissuolle ei kaiveta, vaan pääasiallinen kaivausalue ulottuu Hämeenkadun puolivälistä historiallisen keskustan läpi Eerikinkatua pitkin Julinin tontille eli Brahenkadun kulmaan saakka. Samoissa historiallisissa maisemissa kulki myös vuonna 1972 lakkautettu Turun aiempi raitiotie.
Raitiotien suunniteltu reitti kulkisi Turun satamasta kauppatorin kautta Varissuolle.
