Kävely on suomalaisten suosituin liikkumismuoto. Kokkolassa halliin kerääntyy parhaimmillaan jopa pari sataa ihmistä, jotka haluavat kävellä turvallisesti ja tavata myös tuttuja.
Sata senioria kävelee arkisena aamupäivänä ympäri tekonurmea Kokkolan jalkapallohallissa – kukin tyylillään. On sauvoja, kävelykeppiä, rollaattoriakin.
Kävelyvuorot alkoivat kokeiluluontoisesti senioreiden omasta aloitteesta 20 vuotta sitten ja jäivät pysyviksi.
Talvikaudella seniorit kävelevät kolme kertaa viikossa. Osallistumismerkintöjä tuli viime vuonna 7 000.
Kokkolalainen Timo Fält on ollut mukana koko eläkeikänsä.
– Tämä on tietääkseni ainutlaatuinen senioreiden vapaaehtoinen kokoontuminen. Olisi kopioitavissa minne vaan.
UKK-instituutin vanhempi tutkija, terveystieteiden tohtori Pauliina Husu ei hänkään tiedä Suomessa toista vastaavaa hallikävelyä.
Kokkolan tapahtuma on kopioitu Alajärvelle, missä se toimii pienimuotoisempana kuplahallissa.
Liikkuminen yhdessä on tärkeää kokonaishyvinvoinnin kannalta.
– Yhteenkuuluvuuden tunne on yksi perustarpeista. Ihmisen pitää kuulua johonkin joukkoon, sanoo Husu.
Vuoroilla tuetaan turvallista liikkumista, kun ulkona on liukasta, kertoo Kokkolan kaupungin liikunnanohjaaja Riitta Bränkärr.
– Tämä on tosi hyvää toimintaa. Liikunnan lisäksi se on sosiaalinen tapahtuma, jossa toiset kävelevät tosissaan, kun taas toiset juttelevat ja tapaavat tuttuja.
Yhden vuoron hinta on 65 euroa, ja sen tarjoaa kaupunki.
– Liikuntasuorituksen hinnaksi tulee noin 50 senttiä osallistujaa kohden. Ja varmasti näkyy hyvinvointialueen jonojen lyhenemisenä.
Helena Ylitalo kävelee varoen uusia polviniveliä. Lääkäri käski hänet kuntouttamaan jalkoja esteettömään pallohalliin.
– Vitsailin, että menen heittää äijille läppää.
300 metriä kuudessa minuutissa
Tutkimusten mukaan kävely on sekä ikäihmisten että nuorempien aikuisten suosituin liikkumismuoto, eikä se vaadi erityisiä varusteita tai laitteita.
Tosin kävelystä on moneksi, kun suoritusta tuunaa sauvoilla, vaihtaa maastoa tai vaihtelee vauhtia ja tehoa.
– Kävely ei toki korvaa lihaskuntoharjoittelua, mutta vaihtelulla voi haastaa kuntoa monipuolisesti, sanoo Pauliina Husu UKK-instituutista.
Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti muun muassa hermostoon, lihasten toimintaan sekä veren rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan arvoon. Lisäksi sillä on myönteisiä vaikutuksia monen sairauden hoidossa.
– Senioreilla voidaan pitää hyvän kunnon rajana sitä, että pääsee arjessa nousemaan, vaikka pitkät portaat.
Kuuden minuutin kävelytestistä keskimääräinen tulos 70 vuotta täyttäneellä on noin 500 metriä, sitä vanhemmille vähemmän. Samalla pitää kuitenkin huomioida sukupuoli, terveydentila ja arjen asettamat vaatimukset liikkumiselle.
– Kolmesataa metriä on jo hyvä tulos kaikille senioreille, sanoo Husu.
Liikkuminen kannattaa jättää väliin, jos on jokin akuutti terveyshaaste kuten flunssa tai uusi kiputila. Toipumisen jälkeen liikkumaan on hyvä palata pikku hiljaa.
