Suojelupoliisin tiedossa ei ole mitään konkreettista uhkaa Pride-tapahtumia kohtaan.
Seksuaalivähemmistöön kuuluvat kertovat kokevansa häirintää ja vihapuhetta aiempaa enemmän, sanoo sateenkaari-ihmisten ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Seta.
Lauantaina järjestettävään Helsinki Pride -kulkueeseen marssijat osallistuvat kuitenkin luottavaisin mielin.
Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen arvioi, että kulkueen reitillä voi olla toisinajattelevia kampanjoimassa.
– On ollut joka vuosi. Onhan se ihan pöljä tilanne, että siihen on ikään kuin totuttu.
Vastustus näkyy Kemppaisen mukaan esimerkiksi Pride-lippujen alas repimisenä, töhrimisenä ja polttamisena.
– Teemme tiivistä yhteistyötä turvallisuusalan ammattilaisten kanssa. Siihen joudutaan panostamaan aiempaa enemmän rahaa ja aikaa, Kemppainen sanoo.
Viime maanantaina Helsinkiin julistettiin ensimmäisen kerran Pride-rauha.
Seta: Väkivaltaiset teot harvinaisia
Viime vuonna Suomessa järjestettiin Setan mukaan 52 Pride-tapahtumaa.
Seta lähetti viime syksyllä kyselyn Pride-järjestäjille. Siihen vastasi 45 järjestäjää. Vastausten perusteella yli puoleen tapahtumista kohdistui vihatekoja ja tapahtumien poliittista vastustamista.
Seta teki kyselyn ensimmäisen kerran vuonna 2022. Tuolloin 14 tapahtumaan oli kohdistunut häirintää, ilkivaltaa tai vihapuhetta. Kuuden tapahtuman osalta rikoksen tunnusmerkit täyttävästä väkivallasta, uhkailusta tai ilkivallasta tehtiin rikosilmoitus.
Setan mukaan vihateot olivat uhkauksia, häirintää, vihapuhetta ja ilkivaltaa. Viha ilmenee erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös tapahtumissa.
Sen sijaan vakavat, fyysiset väkivallanteot ovat harvinaisia.
– Kaksi kolmasosaa järjestäjistä sanoo, että heidän tapahtumaansa on kohdistunut jonkin tyyppinen vihateko tai ainakin vihateon uhkaa, sanoo Setan puheenjohtaja Pekka Rantala.
Setan mukaan Pride-tapahtumiin kohdistui viime vuonna 28 vihatekoa, joista tehtiin 11 rikosilmoitusta.
Rantalan mielestä suuri osa yksityishenkilöihin kohdistuvista vihateoista jää ilmoittamatta poliisille.
– Yleisin syy on se, ettei ilmoittamisella uskota olevan mitään vaikutusta tai että poliisi hoitaisi riittävällä vakavuudella tapauksia.
Vastustus tulee yleensä konservatiivis-uskonnollisista liikkeistä ja kansainvälisistä liikkeistä, joilla on kahden sukupuolen jakoon perustuva maailmankuva, Rantala toteaa.
– Pääsääntöisesti nämä tapahtumat järjestetään yhteistyössä esimerkiksi poliisin kanssa ja tapahtumapaikoilla on turvahenkilöstöä. Suuriin Pride-tapahtumiin tehdään turvallisuussuunnitelmat. Itse koen, että on turvallista osallistua.
Poliisin tiedossa ei ole vastamielenilmauksia
Helsingin poliisin tiedossa ei ole vastamielenosoituksia lauantain Pride-kulkueelle Helsingissä. Poliisi kuitenkin seuraa yleistä keskustelua ja on varautunut suureen massayleisötapahtumaan.
– Kun on näin iso tapahtuma Helsingissä, meillä on myös vähän normaalia enemmän poliiseja töissä, sanoo ylikomisario Henri Helminen.
Tapahtumassa oli viime vuonna noin 100 000 osallistujaa. Helmisen mukaan ennakkoarvio on sama, jopa vähän suurempi.
Helminen on ollut usein työtehtävissä Helsinki Priden aikaan viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana. Hänen tiedossa on lähinnä vuoden 2010 kaasuisku ja vuonna 2012 kulkuetta heiteltiin kananmunilla.
– Aiempina vuosina kulkueisiin ei ole kohdistunut mitään konkreettista häiriötekoa tai fyysistä väkivaltaa. Ne ovat olleet yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat kulkueen varrella saattaneet häiritä enemmän tai vähemmän päihtyneinä.
Myöskään suojelupoliisin tiedossa ei ole mitään konkreettista uhkaa Pride-tapahtumia kohtaan.
Juttua päivitetty 29.6. klo 9.13: Helsinki Priden toiminnanjohtaja on Annu Kemppainen, ei Anu Kemppainen, kuten jutussa aiemmin väitettiin.
