Käytännöt Priden puolesta liputtamiseen eroavat monin tavoin: yksi kunta liputtaa, toinen ei anna siihen lupaa ja kolmas veloittaa sateenkaarilipun nostamisesta salkoon.
Roosa Sarajärvi,
Essi Puuri
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta järjestettävä Pride-liputus herättää yhä keskustelua monessa kaupungissa ja kunnassa. Siksi käytäntöjäkin on monia.
Oulussa sateenkaariliput ovat nousseet salkoon tällä viikolla vietettävän Oulu Priden kunniaksi. Oulun kaupunki on tukenut tapahtumaa ja liputtanut Priden puolesta jo useampana vuotena.
Seksuaalista tasavertaisuutta ajavan järjestön Setan puheenjohtaja Pekka Rantalan mukaan Pride-tapahtumat yleistyvät vuosi vuodelta ja niitä järjestetään enenevissä määrin pienemmilläkin paikkakunnilla.
Kuntaliiton viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 62 kuntaa ilmoitti liputtavansa Pride-kuukauden aikana ja lähes 40 tukevansa alueen yhteisöjen järjestämiä tapahtumia muilla eri tavoin.
Myös Pekka Rantalan mukaan Pride-liputus on hyvä ensiaskel, mutta ei yksistään riitä.
– Kyllä se on osoitus siitä, että kunnassa ajatellaan sateenkaari-ihmisten asioita ja halutaan julkisesti huomioida, että he ovat olemassa. On kuitenkin tosi tärkeää, että konkreettiset ihmisten elämää parantavat muutokset seuraavat perästä.
”Kaikkihan me ollaan erilaisia”
Viikon kunniaksi myös muualla Pohjois-Pohjanmaalla, kuten Raahessa ja Ylivieskassa on järjestetty Pride-teemaista ohjelmaa.
Siellä sateenkaariliput eivät kuitenkaan nouse lipputankoon.
Raahen kaupunginvaltuustossa jätettiin kesäkuussa valtuustoaloite, jossa esitettiin, että Raahen kaupunki huomioisi Oulu Pride –tapahtuman sateenkaariliputuksella kaupungintalon lipputangossa.
Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anu Mattila (ps.) kertoo, että hallitus keskusteli liputuksesta heinäkuun kokouksessaan, mutta asiasta ei vielä tuolloin tehty varsinaista päätöstä.
Sen vuoksi Raahen kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen päätti, ettei Raahen kaupunki liputa tänä vuonna Priden puolesta.
Mattilan mukaan kaupunginhallituksessa heräsi keskustelua liputuksen puolesta ja vastaan.
– Meillä on Raahessa hyvinkin suvaitsevainen ilmapiiri. On tietysti eri asia, mitä linjauksia tehdään ja kuinka näkyvästi milloin mitäkin asiaa liputetaan, koska meillä on paljon muitakin väestöryhmiä, joilla on omia liputuspäiviä.
Mattilan mukaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat kaupungissa jo nyt hyvin.
– Se näkyy sillä tavalla, että se ei erityisesti näy millään lailla. On ihan normaalia, että ihmiset ovat tasa-arvoisia.
– On väärin ottaa huomioon se, että joku on uskonnon tai minkä hyvänsä asian puolesta erilainen kuin toinen ihminen. Kaikkihan me ollaan erilaisia. Ei sitä tarvitse erikseen korostaa, mutta se ei myöskään saa jäädä jalkoihin meidän tekemisessä.
Ylivieskassa kaupunginvaltuusto linjasi vuonna 2022 kaupunginjohtajan päätösesityksen mukaan, että Ylivieska liputtaa jatkossa ainoastaan sisäministeriön ohjeistamina virallisina liputuspäivinä.
– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koetaan meillä erittäin tärkeänä, mutta ajattelimme, että on myös muita keinoja [niiden edistämiseen] kuin pelkkä liputus. Se ei takaa sitä, että asiat toteutuvat arjessa, Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kertoo.
Liputuskäytännöissä isojakin eroja
Kouvolassa kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna, ettei se enää järjestä Pride-liputusta, mutta liputuksen voi järjestää itse, jos sille hakee lupaa kaupungin tilapalvelusta. Mikkelissä Pride-liputuksesta täytyy puolestaan maksaa.
Useilla paikkakunnilla Pride-liputus on järjestetty oma-aloitteisesti. Savonlinnassa sateenkaarilipun nostaminen Suomen lipun tilalle johti kaupungin tekemään rikosilmoitukseen.
Kajaanin kaupunki laati viime vuonna uuden liputusohjeen, jonka mukaan kaupungintalolla ei liputeta järjestöjen tai muiden toimijoiden lipuilla. Muissa kaupungin lipputangoissa tämä on sallittua, mutta lipun hankkiminen on yhdistyksen tai vastaavan tahon tehtävä.
Kesäkuussa järjestettyyn Kainuu Prideen kaupunki kuitenkin tarjosi sateenkaarilipun, joka nostettiin tapahtuman vapaaehtoisten toimesta Kajaanin linnasaaren ylittävän sillan lipputankoon.
– Meillä on sattumoisin olemassa pride-lippu. Viime kesänä lupasimme heille, että saavat pitää sitä vanhan linnan sillan lipputangossa, kertoo Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Kainuun Setan puheenjohtaja Amelia Eskelinen näkee, että mikäli lippu olisi nostettu kaupungintalon lipputankoon, olisi se ollut viesti koko kaupungille eikä vain Pride-juhlan osallistujille.
– Se osoittaa, ettei kaupunki uskalla tai halua olla mukana Pridessä, ja se asenne kyllä näkyy Kajaanissa muuallakin. Olisi hyvä, että kaupunki uskaltaisi osoittaa sen, että Kajaanissa kaikki ovat yhdenvertaisia.
Tolosen mukaan Eskelisen toteamus ei pidä paikkaansa. Hän vetoaa liputusohjeistuksen määräykseen siitä, että kaupungintalolla halutaan käytettävän vain virallisia liputuspäivien lippuja.
