Vastuu rakennuspaikan luontoarvojen vaalimisesta painaa aiempaa raskaammin rakentajan hartioita.
Uusi rakentamislaki vaikeuttaa saimaannorpan suojelua ja on riski vastasyntyneille kuuteille.
Vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan pienen alle 30 neliömetrin kokoisen rakennuksen voi rakentaa ilman lupaa tai ilmoitusta. Aiemmin rakennuspaikan ensimmäinen rakennus vaatii rakennusluvan.
Muutoksella lainsäätäjä siirsi vastuun rakennuspaikan luontoarvojen selvittämisestä rakentajalle.
Rakentajan kannattaa etukäteen selvittää esimerkiksi lajitietokeskuksen sivuilta, onko tontilla tai sen läheisyydessä huomioon otettavia lajeja, esimerkiksi liito-oravia.
– Saimaannorpan pesinnän osalta kannattaa tarkistaa Metsähallituksen julkisista pesätihentymäkartoista, sijaitseeko mökkitontti saimaannorpan tiheän pesinnän alueella, jolloin kannattaa olla yhteydessä kuntaan tai ely-keskukseen, toteaa luonnonsuojeluasiantuntija Jenni Ruottinen Etelä-Savon ely-keskuksesta.
Luonnonsuojelulain vaatimukset eivät hävinneet mihinkään, vaikka rakentamislaki muuttui.
– Tilanne voi olla haastava, kun julkisuudessa mainostetaan, että rantasauna kuuluu kaikille suomalaisille eikä lupia tarvita, toteaa luonnonsuojeluasiantuntija Satu Pannila Etelä-Savon ely-keskuksesta.
Vaarana on, että ihmiset rakentavat tietämättään norppien pesimäalueelle ja samalla rikkovat luonnonsuojelulakia. Pahimmillaan tietämätön rakentaja voi aiheuttaa vastasyntyneen kuutin kuoleman.
– Käytännössä rakentajan tulisi hoksata olevansa saimaannorpan pesimäalueella. Viranomaiselta voi saada parhaan ohjeistuksen, miten voi rakentaa ja onko se ylipäänsä mahdollista.
Mökin rakennuslupa voi jäädä saamatta
Pahimmillaan pienen rantasaunan rakentamisesta esimerkiksi norppa-alueelle voi seurata ongelmallisia tilanteita.
Saunan lähelle ei välttämättä saa myöhemmin rakennuslupaa mökille, jos sauna on norpan pesäalueella.
Toistaiseksi on epäselvää, mitä seuraamuksia rakentajalle voi aiheutua luonnonsuojelulain rikkomisesta, mikäli lakia on rikkonut tietämättään.
Rakentamisen ja kaavan toteutumisen valvonta kuuluu kunnille, mutta käytännössä luvituksesta vapautuneiden rakennusten jälkivalvonta on todella haasteellista eikä siihen ole olemassa tällä hetkellä toimivia työkaluja.
– En tiedä, miten näitä luvan tarpeesta vapautuneita rakennuksia voidaan valvoa. Tämä on haaste, koska samaan aikaan rakentajan on noudatettava esimerkiksi voimassa olevaa kaavaa ja rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä, kuten paloturvallisuussäädöksiä, Ruottinen sanoo.
Pesätiedot ovat salaisia
Saimaan järvialtaassa elävä saimaannorppa on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji, jonka pesätiedot on salattu. Pesätiedot selviävät vain kysymällä.
– Norpan pesäkinoksen tunnistaminen on erittäin vaikeaa joskus jopa asiantuntijalle, tietää Ruottinen.
Saimaannorppa on herkimmillään häiriöille tammikuusta huhtikuuhun. Emot häiriintyvät herkästi kovista äänistä, kuten moottorikelkkojen hurinasta.
– Häiriö pesän läheisyydessä voi johtaa pesinnän epäonnistumiseen ja jopa syntyneen kuutin kuolemaan. Tästä syystä norpan pesinnän läheisyydessä rakentamista on syytä ohjata tarkemmin, toteaa Jenni Ruottinen.
Käytännössä säikähtänyt emo pakosukeltaa, jolloin kuutti jää pesään yksin. Vaarana on, että poikanen jää ilman ruokaa ja pienikasvuiseksi tai menehtyy.
