Hyvinvointialueet tavoittelevat palvelurakenteen keventämistä. Pohjois-Savossa neuvoloiden lähipalvelut ovat vaarassa loppua jopa yhdeksällä paikkakunnalla.
Useat Suomen kunnat vastustavat hyvinvointialueiden säästöjä, mutta ovatko lausunnot turhia? Asiantuntijan mielestä kuntien lausunnoilla pitäisi olla merkitystä hyvinvointialueen päätöksentekoon.
– Lain mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä, mihin perhekeskuspalvelutkin kiinteästi kytkeytyvät, on jaettu hyvinvointialueille ja kunnille. Toki laissa ei ole hirveän tarkasti määritelty kuntien ja hyvinvointialueen suhdetta, sanoo kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Henna Paananen Tampereen yliopistosta.
Pohjois-Savon hyvinvointialue hakee säästöjä perhe- ja vammaispalveluista. Hyvinvointialue pyysi kunnista lausuntoja palvelujärjestelmän uudistamisesta.
Yle selvitti kaikkien Pohjois-Savon kuntien kannan hyvinvointialueen suunnittelemiin leikkauksiin. Perehdyimme 19 kunnan hallituksien pöytäkirjoihin, joissa ne lausuivat kantansa asiaan. Kunnat toimittivat nämä kannanotot myös hyvinvointialueelle. Kunnat vastustavat leikkaamista palveluista, mutta päätösvalta on aluevaltuustolla.
Onko kuntien lausunnoilla merkitystä?
Osa kuntapoliitiikassa mukana olevista toimii myös aluevaltuutettuna. Aluevaltuutettu ei voi päättää asioista, jotka koskevat suoraan hänen omaa kuntaansa. Poliitikko ei voi siis vetää kotiin päin, mutta Paananen kuitenkin korostaa kuntapoliitikkojen paikallistuntemusta.
– Kahdessa pestissä olevat poliitikot tuntevat oman kunnan olosuhteet hyvin. He myös tuovat kunnastaan ihmisten arjesta tietoa, jota hyvinvointialueella ei tunneta vaikkapa asuinaluetasolla, hän painottaa.
Paananen suosittaa hyvinvointialueita kuuntelemaan tarkalla korvalla, millaista eri alueilla asuminen oikeasti on.
– Excelin luvut eivät kerro ihan kaikkea paikallisesta todellisuudesta. Jos hyvinvointialue haluaa toimia fiksusti ja ennakoidusti, kannattaa hyödyntää luottamushenkilöiden paikallistuntemusta.
Esimerkiksi joillakin paikkakunnilla ei ole mahdollista kulkea kaikkialta joukkoliikenteellä. Se vaikeuttaa perhepalvelujen saavutettavuutta.
– Kunnissa voi olla huoli, miten neuvolaan kuljetaan, jos se on vaivalloista.
Vaikka aluevaltuutettu ei voi päättää oman kuntansa asioista, Paanasen mukaan aluevaltuusto silti tehokkaampi tapa vaikuttaa sote-asioihin kuin vaikkapa kunnanhallitus.
– Valta paikallisista perhekeskuspalveluista on siirtynyt hyvinvointialueille, hän tiivistää.
Lähipalvelut pois jopa yhdeksältä paikkakunnalta
Säästösuunnitelmissa Pohjois-Savon hyvinvointialue esittää kolme erilaista vaihtoehtoa perhekeskuspalveluihin. Näistä kahdessa lähipalveluja karsittaisiin. Leikkauksia on perusteltu säästöjen lisäksi myös paikkakunnilla syntyvien lapsien määrän vähentymisellä tulevaisuudessa.
Rankimmillaan perhekeskusten lähipalvelut lakkautettaisiin yhdeksällä paikkakunnalla.
Yksikään Pohjois-Savon kunta ei kannattanut lähipalveluiden karsimista. Noin puolet kunnista mainitsee lausunnossaan kannattavansa vaihtoehtoa, jossa lähipalveluita ei leikata. Osa on laatinut lisäksi tai pelkästään oman kirjallisen lausunnon.
Pohjois-Savon kuntien mielestä palvelujärjestelmän uudistaminen on ymmärrettävä toimenpide, mutta suunnittelussa pitää huomioida palvelujen saatavuus koko maakunnassa. Esimerkiksi Rautavaara vastustaa omalta osaltaan kaikkia nyt esitettyjä vaihtoehtoja, joissa pahimmillaan kaikki lähipalvelut poistuisivat.
Tervon kunnanhallituksen mielestä hyvinvointialueen suunnitelmat perhe- ja vammaispalveluista ovat lainvastaisia. Kunnanjohtajan päätösehdotuksessa vedotaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin.
Aluevaltuusto päättää perhekeskuspalveluiden uudistuksesta 16. joulukuuta.
Jääviyttä ei ole tarkkaan rajattu
Sote-palveluista päätettäessä on tärkeää tunnistaa, missä asiassa jääviyden raja kulkee, Paananen muistuttaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelman valmistelu jouduttiin aloittamaan uudestaan, koska osa päättäjistä oli jäävejä.
– En usko, että ainakaan isossa kuvassa päätöksentekoon osallistuminen tietoisesti jäävinä on kovin tyypillistä, Paananen pohtii.
Henna Paananen kertoo kuulleensa aluevaltuutetuilta, ettei valtuuston käsittelyjen aikatauluihin pysty juurikaan vaikuttamaan. Siksi hän uskoo, ettei kunta- ja aluevaalien lähestyminen vaikuta päätöksentekoon.
– Esimerkiksi ylemmältä taholta tulevista säästövelvoitteista enemmänkin painetta päättää viranhaltijoiden tuottaman on päätettävä aikataulun mukaisesti.
Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen päätöksiä puidaan oikeudessa myös jatkossa. Rääkkylän kunta valittaa hallinto-oikeuteen ja vaatii täytäntöönpanokieltoa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelupäätökseen.
