EU:n nimisuojan saaneita tuotteita myydään vuosittain yhteensä 77 miljardilla eurolla.
Savonlinnalaiset leipomot hakevat lörtsylle EU:n nimisuojaa. Tavoitteena on piristää alueen ruokamatkailua ja tehdä lörtsystä etenkin matkailijoiden silmissä entistä houkuttelevampi.
Jos lörtsy saa suojatun maantieteellisen merkinnän, lörtsyksi voi kutsua vain Savonlinnassa valmistettua, ohutkuorista ja taipuisaa lihapiirakkaa tai makeaa piirasta.
– Olen käynyt myymässä siellä sun täällä, ja lörtsy yhdistetään aina Savonlinnaan. Eikä niitä muualta saakaan, sanoo Joona Mäenpää Sirkan leipomosta.
Tällä hetkellä EU:n nimisuojan on saanut noin 3 900 tuotetta, joista tunnetuimpia lienevät shampanja, konjakki ja fetajuusto.
Suomessa nimisuojan on saanut 14 tuotetta, muun muassa Puruveden muikku ja Suonenjoen mansikka.
Lörtsyn kuvaus käännettäisiin kaikille EU-kielille
Leipomot saivat apua hakemuksen tekemiseen Marjo Särkältä, joka työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa erikoissuunnittelijana.
Särkkä on tutkinut EU-raportteja, joiden mukaan nimisuojaus tuo tuotteelle selvää lisäarvoa: nimisuojan saaneita tuotteita myydään vuosittain 77 miljardilla eurolla.
Nimisuoja on nostanut etenkin alkoholin, juuston ja lihatuotteiden hintoja ja myyntiä.
Sirkan leipomon Joona Mäenpää vannoo, että nimisuojaus ei nostaisi lörtsyn hintaa.
– Hinnankorotusta ei tule, vaikka mikä mitä titteleitä ja palkintoja saisi!
Nimisuojan saaminen vaatii sekä Ruokaviraston että EU:n komission hyväksynnän. Marjo Särkän mukaan käsittely kestää vähintään vuoden.
Jos tittelin saa, se on voimassa toistaiseksi kaikissa EU-maissa, eikä sen käyttö maksa mitään.
– Jatkossa myös lörtsyn kuvaus tullaan kääntämään kaikille EU-kielille. Lörtsyn erityisyydestä on helppo viestiä muillekin kuin suomalaisille, Särkkä sanoo.
Lörtsyn lisäksi nimisuojaa haetaan parhaillaan leipäjuustolle ja Lopen perunalle.