Eduskunnassa on tiistaina keskusteltu hallituksen taloussuunnitelmista vuosille 2025–2028.
SDP sopeuttaisi julkista taloutta lähivuosina yhteensä 9,1 miljardilla eurolla. Keskusta esittää 7–8 miljardin euron vaihtoehtoa hallituksen kolmen miljardin euron kehysriihipäätöksille.
SDP:n talousvaihtoehdossa menosopeutusten osuus on 2,7 miljardia ja tulosopeutusten 3,4 miljardia euroa.
SDP julkistaa myöhemmin vielä ehdotuksensa rakenne-, työllisyys- ja kasvutoimista, joiden julkista taloutta tasapainottava vaikutus on yhteensä 3 miljardia euroa.
SDP karsisi yritystukia, luopuisi teollisuuden sähköistämistuesta ja ottaisi käyttöön maankäytön muutosmaksun. SDP peruuttaisi hallituksen Kela-korvauksiin esittämät menolisäykset, vähentäisi valtion maksuosuuksia sairasvakuutuskorvausjärjestelmässä ja hillitsisi hyvinvointialueiden ostopalveluiden käyttöä.
SDP:n vaihtoehdon valmistelua vetänyt kansanedustaja Joona Räsänen esittelee, että sosiaalidemokraattien säästökohteita ovat myös työkyvyttömyydestä johtuvien kustannusten vähentäminen, kaikkien valtion avustusten kokonaisuudistus ja apteekkitalouden uudistus. SDP leikkaisi kotihoidontuesta, luopuisi opintolainahyvityksestä ja kohdentaisi uudelleen maataloustukia.
– Meidän vaihtoehtomme osoittaa, että julkista taloutta voidaan tasapainottaa hallituksen päätöksiä oikeudenmukaisemmin, Räsänen linjaa.
Tulopuolella SDP esittää virvoitusjuomaveron kaltaista laajempaa valmisteveroa sokerin verottamiselle ja kaivosveron lisäkorotusta. SDP peruisi Orpon hallituksen vuodelle 2024 tekemät veronkevennykset.
Arvonlisäveroon hallituksen esitystä pienempi korotus
Keskusta tekisi suoria säästöjä 1,5 miljardilla eurolla esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä ja asumistuesta sekä korottaisi suurituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja.
Keskustan vaihtoehdon valmistelua johtanut varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että keskusta kiristäisi suurituloisimpien verotusta palauttamalla solidaarisuusveron alarajan entiselleen. Keskusta tavoittelee valtiolle lisää tuloja myös harmaan talouden torjumisella.
Keskusta korottaisi arvonlisäveroa hallitusta vähemmän.
– Nostaisimme yleisen arvonlisäverokannan 25 prosenttiin eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin hallitus. Näin tavallisten ihmisten arjen kustannukset ja yrittäjien palvelujen hinnat eivät nousisi kohtuuttomasti. Pitäisimme lääkkeiden, liikennepalvelujen, matkailun ja kulttuuripalvelujen arvonlisäveron edelleen kymmenessä prosentissa, Lohi kuvailee eroja hallituksen veropäätöksiin.
Myös SDP nostaisi yleistä arvonlisäveroa vain yhdellä prosenttiyksiköllä eli 25 prosenttiin.
Keskusta uudistaisi eläkejärjestelmää niin, että se lisäisi pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyyttä 2–3 miljardia euroa. Keskusta luopuisi työttömyysajan eläkekarttumasta ja poistaisi tutkintojen eläkekarttuman.
Varapuheenjohtaja Lohi laskee, että keskustan esitykset toteuttamalla varsinaiseen eläkeikään ei tarvitsisi puuttua. Keskusta tavoittelisi myös korkeampia sijoitustuottoja ja tehostaisi eläkkeiden maksatusta.
Keskustan vaihtoehto sisältää kolmen miljardin euron vero- ja säästötoimenpiteiden lisäksi miljardiluokan kasvupaketin.
Eduskuntakeskustelussa pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että keskustan vaihtoehdossa on 4–5 miljardia euroa täysin ilmaan jäävää rakenne- ja kasvupakettia. Sosiaalidemokraatteja Orpo moitti kolmen ja puolen miljardin euron veronkorotusesityksistä.
– Kun olen nyt tutustunut nopeasti erityisesti SDP:n, keskustan ja vihreidenkin tässä kertomiin vaihtoehtoihin, niin niillä tätä muutosta ei tapahdu, ei sinnepäinkään, Orpo moitti opposition talousvaihtoehtoja.
