1970-luvun kuvissa Seinäjoen rautatieasema on loistossaan. Seuraavaksi Seinäjoella selvitetään, mitä rakennukselle tapahtuu, kun uusi rautatieasema otetaan käyttöön.
Seinäjoen rautatieasema suljetaan matkustajaliiketeeltä keskiviikkona 4. joulukuuta kello 10. Samalla hetkellä otetaan käyttöön uusi asema-alue palveluineen.
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä katselee käytöstä poistuvaa asemaa hiukan nostalgisena.
– Tällä on oma kiistaton merkityksensä kaupungin kehittymiselle, Kiiskilä sanoo.
1960–70-lukujen vaihteessa valmistunut asemarakennus oli aikanaan moderni keskusliikenneasema. Siellä oli esimerkiksi neljä ravintolaa, joukossa ilmeisesti Euroopan ensimmäinen rautatieasemalla toiminut tanssiravintola.
Uusi asema vie palvelukeskusajattelun askelta pidemmälle. Asemakompleksissa on ainakin liikenteen ja hyvinvointialueen palveluita, liiketiloja – ja asuntoja.
– Uskon, että kaikki mahtuvat saman katon alle hyvin, Kiiskilä sanoo.
”Toiseksi suurin ja mahtavin”
Rautatieasema valmistui, kun Seinäjoki oli ollut kaupunki kymmenen vuotta.
– Se oli valmistuessaan maan toiseksi suurin ja mahtavin Helsingin jälkeen, sanoo Seinäjoen historiallisen seuran puheenjohtaja Tellervo Lahti.
Matkakeskus asemasta tuli vuonna 2000, ensimmäisenä Suomessa.
Asemarakennus on säilynyt runkomalliltaan pääosin alkuperäisenä, vaikka remontteja sille on toki tehty. Siihen on muun muassa lisätty Postin laajennus, muutettu sisäänkäyntejä ja poistettu katon kuplaikkunoita.
Ensi helmikuussa uusi asematunneli korvaa 1990-luvulla valmistuneen, nykyisen tunnelin.
Kauas ruutitehtaasta
Tampere–Vaasa-rautatie valmistui vuonna 1883. Kun Oulun rata valmistui muutamaa vuotta myöhemmin ja Suupohjan rata vuonna 1913, Seinäjoesta tuli rautateiden risteysasema.
Siitä lähtien Seinäjoki on kasvanut radan tahtiin.
Östermyran ruutitehdas on syy siihen, miksi rautatie rakennettiin nykyiselle paikalleen eikä 1880-luvun keskukseen Törnävälle: pelättiin, että vetureista sinkoilevat kipinät aiheuttaisivat räjähdysvaaran, jos rata kulkisi liian lähellä tehdasta.
Ajankuvaa on myös se, että rata rakennettiin soiselle maalle, ettei hyvää peltomaata tarvinnut uhrata sen alle.
Kaupungin suurin työnantaja
Rautatiet työllistivät parhaimmillaan Seinäjoella noin 1 200 henkilöä eri tehtävissä vuonna 1971.
1950-luvulla Valtionrautatiet oli seinäjokelaisten suurin työnantaja. Tuolloin noin 30 prosenttia asukkaista kuului rautatieläisten perheisiin.
Suuri osa rannikolta Seinäjoelle rautateiden töihin muuttaneista oli ruotsinkielisiä, Lahti tietää.
– Yksi mielenkiintoinen asia on myös se, että aluksi, kun junat kulkivat harvemmin, matkustajat joutuivat yöpymään Seinäjoella. Se sai Seinäjoen tuntumaan tutummalta paikalta.
Valtionrautateiden esittelyvideossa vuodelta 1972 vierailtiin Seinäjoen uudella asemalla ja juhlittiin uuden Tampere-Seinäjoki -radan avajaisia:
Katse tulevaan
Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän mukaan vanha asemarakennus miljöineen on tiukassa tarkastelussa, kun asema-alueen kehittämisen toisen vaiheen suunnittelu alkaa.
Sitä, puretaanko rakennus kokonaan tai osittain, vai tehdäänkö esimerkiksi täydennysrakentamista, ei ole päätetty.
– Ei ole mikään oikotie onneen, että lanataan matalaksi ja tehdään uutta.
Vanhan aseman jatkokäyttöä selvittää sen omistava Senaatin Asema-alueet Oy. Postin kiinteistö ja maa-alueet ovat kaupungin omistuksessa.
Ratapihan rakennukset ovat mukana valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksessa.
Se tarkoittaa, että esimerkiksi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ei saa kehittämistyössä vaarantaa.
– Tietysti statuksia, joita rakennuksille annetaan, on kunnioitettava, mutta varmasti käytäntö ja tarve siitä, millaista ollaan tekemässä, sanelee paljon, Kiiskilä sanoo ja muistuttaa, että myös mahdollisten investorien tahtotila vaikuttaa tuleviin suunnitelmiin.
Artikkelin aineistona käytetty myös Seinäjoen matkakeskuksen rakennusinventointi -julkaisua (Olli Joukio, 2020) ja Seinäjoen asemanseudun historian merkittävät vaiheet vuosiluvuin ja kuvin -julkaisua (Seinäjoen kaupunki, 2020).
