Yle selvitti, millaista tukea perheet voivat saada, kun lapsella tai nuorella on neuropsykiatrisia oireita. Varhainen tuki pitäisi aloittaa jo ennen varsinaista diagnoosia.
Ylen hyvinvointialueille tekemän kyselyn mukaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten varhaisen tuen määrä ja tarjonta vaihtelevat eri puolella maata välillä ja myös alueiden sisällä.
Neuropsykiatriset eli nepsyoireet tarkoittavat esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireita eli ADHD-oireita.
– Käytännöt eivät vielä kaikilta osin ole täysin yhteneväiset hyvinvointialueella ja kehittämistarpeitakin on jo tunnistettu riittävän tuen varmistamiseksi varhaisessa vaiheessa, toteaa avoterveydenhuollon tulosaluepäällikkö Anna-Sofia Simula Etelä-Savon hyvinvointialueelta.
Varhaisella tuella tarkoitetaan tukitoimia koulussa tai päiväkodissa ja sitä, että perheen tukeminen aloitetaan heti – jo ennen diagnoosia. Tuen järjestäminen päiväkodissa, koulussa tai perheen arjessa on asuinkunnan vastuulla.
Nepsyperheet kokevat tuen saamisen vaihtelevaksi.
Keravalaisen Anni Korhosen mukaan tukea on järjestynyt omalle lapselle, mutta sitä on joutunut odottamaan. Palvelujärjestelmä on hänen mukaansa sekava.
– Avun saaminen vaatii vanhemmilta aika paljon. Apua kyllä saatiin, mutta se kesti, hän muistelee.
Varhainen tuki olisi kuitenkin tärkeää. Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastenpsykiatrian linjaohtajan Anita Puustjärven mukaan varhainen tuki auttaa koko perhettä ja estää vaikeuksien syvenemistä.
Hoitoketjujen rakentaminen kesken
Monilla hyvinvointialueilla nepsyoireisten lasten ja nuorten hoitoketjujen ja toimintamallien luominen ja palvelujen kehitystyö on vielä kesken. Tämä käy ilmi myös Ylen saamista vastauksista.
– Siirryimme hyvinvointialueisiin vajaat pari vuotta sitten ja palvelut ovat vielä muutosvaiheessa. Kun jotakin palvelua muokataan, muut toimijat joutuvat myös sopeutumaan muutokseen. Emme ole vielä valmiita hoitoketjujen tai toimintamallien kanssa, kuvailee Puustjärvi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tuloyksikköpäällikön Jenni Weck-Näsen mukaan alue työstää parhaillaan nepsypiirteisten lasten ja nuorten palveluketjua, jonka tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta.
– Opiskeluhuollossa erityisesti psykologille pääsyä on jonkin verran vaikeuttanut psykologien rekrytointivaikeuksista johtuva henkilöstöpula, sanoo Weck-Näse.
Pohjois-Karjalassa puutteet varhaisessa tuessa on tunnistettu ja hyvinvointialueella kehitetään tilanteen parantamiseksi perhekeskustoimintaa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ylilääkäri Sanni Penttilän mukaan kotiin, varhaiskasvatukseen ja kouluille suuntautuvaa vanhempien ja ammattikasvattajien ohjausta ja tukea tarvittaisiin nykyistä enemmän.
Alue suunnittelee ottavansa digitaalisia lasten ja perheiden hoito-ohjelmia laajemmin käyttöön ensi vuonna. Tällainen on Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä Voimaperheet -hoito-ohjelma, joka on useissa kunnissa ollut jo pitkään käytössä.
– Joiltain osin palvelujen ruuhkautuminen voi viivästyttää tuen saamista. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että hyvinvointialueellamme työskentelevät ammattilaiset oppisivat yhä varhaisemmin tunnistamaan lasten ja perheiden erilaisia tuen tarpeita, sanoo Penttilä.
Tukea ei ole tarjolla tasapuolisesti
Lapin hyvinvointialueen mukaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyössä on kehitettävää ja tukea ei ole riittävästi tarjolla.
– Tällä hetkellä varhaisen tuen tarjonta on tarpeeseen nähden riittämätöntä. Palvelut ovat pirstaleisia ja tällä hetkellä ruuhkautuneet, kerrotaan Lapin hyvinvointialueelta.
Varhaista tukea tarjotaan hyvinvointialueilla eri palveluissa, mikä voi näyttäytyä vanhemmille sekavana.
Pohjois-Suomen hyvinvointialueella peruspalveluiden kautta tarjottu varhainen tuki vaihtelee kuntien välillä.
– Olemme jo pyrkineet yhtenäistämään käytäntöjä ja vahvistamaan tuensaannin mahdollisuuksia digitaalisilla palveluilla, esimerkiksi digitaalisella ohjauksella vanhemmille, kertoo palvelualuejohtaja Minna Malila.
Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on Pohjois-Suomessa tarkennettu palveluiden myöntämisen ohjeistuksia keväällä. Ohjeiden tarkoitus on tasata palveluiden elueellisia eroja, joita Malilan mukaan on paljon.
– Keskittymisen ja tarkkaavuuden hoitoketju on työn alla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Siinä painotetaan arjen elinympäristöjen, opiskeluhuollon ja lapsiperheiden varhaisia tukitoimia ennen diagnosointia, Malila toteaa.
Tukea ja palvelua voi olla vaikea löytää
Tukea ja palveluita voi olla hyvinvointialueilla paljonkin käytössä, mutta vanhempien voi olla vaikea löytää palvelujen piiriin.
Esimerkiksi Päijät-Hämeessä perhe voi hakeutua lapsiperheiden arjen tuen palveluihin soittamalla arjen tuen palvelupuhelimeen tai tekemällä sähköisen hakemuksen.
– Tuen saaminen ja oikean avun löytäminen on perheille haastavaa, mikäli palveluverkko ei ole tuttu eikä tietoa ole löydettävissä, arvioi palveluesimies Johanna Toivonen lapsiperheiden arjen tuen palveluista.
Kuopiolainen Kiira Siikavirta pitää ammattilaisten tukea alkuvaiheessa tärkeänä.
– Jos lapsi ei ole ylivilkas ja aiheuta pulmaa ympäristössä, niin silloin vanhemmat ovat aika yksin. Minä esimerkiksi en tiennyt toimintaterapiasta mitään, enkä ollut koskaan kuullutkaan perheneuvolasta. Meillä kävi tuuri, kun varhaiskasvatuksen opettaja oli niin hyvin perillä niistä asioista.