NAIROBI Jätteiden haju löyhyää. Yli 150 oppilasta on ahtautunut yhteen luokkahuoneeseen Wangun peruskoulussa, jonka vieressä kohoaa yksi tiettävästi Afrikan suurimmista avokaatopaikoista.
Opettaja Linus Peter esittelee 8. luokan oppilaille ohjelmointikieltä. Hän jakaa esityksensä seinällä olevalle näytölle.
Verkkoyhteys on hidas ja epäluotettava, mutta se on olemassa.
Koulu pääsi osaksi vuonna 2023 perustettua EU-projektia, joka kytkee kouluja verkkoon eri puolilla Keniaa. EU:n tuella on nyt saatu internet 80 kouluun, tavoitteena on vielä 700 koulun kytkeminen.
Alue on köyhää, ja Peter arvioi, että vain harvat oppilaat pääsevät internetiin kotona.
Projekti on esimerkki siitä, mitä EU tekee Afrikassa. Hanke on osa EU:n Global Gateway -ohjelmaa, jonka kautta EU yrittää saada liikkeelle investointeja etenkin kehittyviin maihin, kuten Keniaan, sadoilla miljardeilla euroilla.
Yksi ohjelman arkkitehdeista oli Jutta Urpilainen, joka vastasi EU-komissaarina kansainvälisistä kumppanuuksista vuosina 2019–2024.
Urpilaista kutsuttiin Afrikka-komissaariksi. Tämä juttu kertoo, mitä Urpilainen teki komissaarina ja miten EU:n Afrikka-politiikka kehittyi hänen komissaarivuosinaan.
Arvovaltainen EU-asioihin keskittynyt Politico-lehti jakoi vuosien 2019–2024 komissaareille arvosanat. Urpilainen sai arvosanan C- asteikolla A (paras) – F (huonoin). Vain muutama komissaari sai saman tai heikomman arvosanan.
Urpilainen kommentoi Politicon arvosanaa myöhemmin tässä jutussa.
Kriisit sotkivat kunnianhimoisia suunnitelmia
Ursula von der Leyenin ensimmäisellä komissiolla (2019–2024) oli kovat odotukset yhteistyöstä Afrikan kanssa. EU etsi kumppaneita, joiden kanssa ratkoa globaaleja ongelmia.
Afrikka-strategia painottaa EU:n ja Afrikan yhteistyötä vihreässä siirtymässä, digitalisaatiossa ja kestävien investointien lisäämisessä.
Tavoitteita oli vaikea saavuttaa, etenkin kun huomioi maailmaa myllänneet kriisit, arvioi tutkija Christine Hackenesch saksalaisesta kehitys- ja kestävyysasioihin erikoistuneesta IDOS-tutkimuslaitoksesta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan pian tärkeän EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen jälkeen.
– Kunnianhimo hiipui, tiivistää puolestaan tutkija Maddalena Procopio ajatushautomo European Council of Foreign Relationsista (ECFR).
EU:n vastine Kiinan vyö ja tie -strategialle
Hackeneschin mukaan EU lanseerasi kaksi merkittävää toimintamallia Urpilaisen komissaarivuosina: Team Europen ja Global Gatewayn.
Team Europe tarkoittaa, että EU-instituutiot, jäsenmaat ja rahoituslaitokset yhdistivät voimiaan ja koordinoivat työtään aiempaa paremmin. Urpilainen itse pitää mallia yhtenä merkittävimmistä aikaansaannoksistaan komissaarina.
Global Gateway on siis investointistrategia, jonka kautta EU aikoo saada liikkeelle 300 miljardin euron investoinnit energiaan, digitalisoitumiseen ja liikenteeseen vuoteen 2027 mennessä. Summasta puolet EU aikoo suunnata Afrikkaan.
Vuoden 2023 loppuun mennessä projekteja oli kaiken kaikkiaan liikkeellä 179 miljardilla.
Koko potti koostuu avustuksista, lainoista, takauksista ja yksityisistä investoinneista.
Urpilaisen mukaan Global Gatewayssa on uusia rahoitusinstrumentteja, kuten takauksia, joilla on tarkoitus houkutella sijoituksia yksityiseltä sektorilta.
Strategiaa on luonnehdittu EU:n vastineeksi Kiinan jättimäiselle Vyö ja tie -hankkeelle, jonka kautta Kiina on rahoittanut eri puolille maailmaa satamia, rautateitä ja tuulivoimaa – sekä samalla lisännyt vaikutusvaltaansa.
Urpilaisen mukaan Global Gateway antaa EU:lle valmiuksia pärjätä globaalissa kilpailussa.
– Tässä tilanteessa, missä Yhdysvallat on käpertymässä sisäänpäin, EU saa valtavan mahdollisuuden vahvistaa globaalia rooliaan, hän sanoo.
Avunantajasta kumppaniksi, yksityinen raha mukaan
Mitä Urpilainen itse arvioi jättäneensä seuraajalleen perinnöksi?
– Ajattelen, että rima on nostettu korkealle. EU muuttui perinteisestä kehitysyhteistyön tekijästä tasavertaisten kumppanuuksien rakentajaksi, Urpilainen sanoo.
Hänen mukaansa jäsenmaat ja yritykset saivat myös isomman roolin EU:n Afrikka-työssä.
Tutkija Procopion mukaan Global Gatewayn idea on hyvä, koska se pyrkii saamaan Afrikkaan enemmän yksityistä rahaa. Toimintaympäristö ei kuitenkaan usein houkuttele yrityksiä.
Procopion mielestä EU ei ole onnistunut toteuttamaan hyviä ideoitaan.
Hackenesch puolestaan pitää hyvänä, että ohjelma vastaa Afrikasta tulleisiin toiveisiin.
– Monien Afrikan maiden infrastruktuurissa on puutteita, hän sanoo.
Hän arvostelee EU:ta odotuksista, joita se luo puhumalla 150 miljardin sijoituksista Afrikan maihin. Unioni kun houkuttelee sijoittajia mukaan vain vähällä omalla rahallaan.
– Voi olla vaikeaa vivuttaa sijoituksia melko vähäisellä rahalla, jota EU käyttää apubudjetistaan, Hackenesch sanoo.
”Tilanne pitkälti ennallaan”
Kenialaisen Acepis-ajatushautomon johtajan Kenneth Okwarohin mukaan EU:n ja Afrikan yhteistyö ei ole muuttunut, vaikka retoriikka on.
– Kun katsoo avun, sijoitusten tai kaupan määriä, tilanne on pitkälti ennallaan, Okwaroh sanoo Nairobissa.
Nuorten osallistamisen tuo esiin myös EU:n Kenian-suurlähettiläs Henriette Geiger.
Urpilainen laittoi alulle ryhmän, johon koottiin 25 nuorta eri puolilta maailmaa. Ryhmä tarjoaa nuorten näkökulmia EU-työn tueksi. Nyt mallia on kopioitu eri puolille maailmaa.
Kilpailu vaikutusvallasta
Politico-lehti perusteli Urpilaisen kehnoa arvosanaa epäilyillä siitä, että Urpilaisella ei ollut riittävästi vaikutusvaltaa Euroopan puolustamiseksi geopoliittisessa kilpailussa. Urpilainen tulkitsee, että lehden mielestä EU ei pystynyt vastaamaan Kiinan haasteeseen.
– Olen tästä hyvin samaa mieltä. Laitoin työn liikkeelle, mutta työtä on jäljellä, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että Kiina aloitti Vyö ja tie -hankkeen yli kymmenen vuotta sitten.
– 179 miljardia euroa investointeja on laitettu liikkeelle ja yli 200 hanketta on käynnissä eri puolilla maailmaa. Kyllä niiden käynnistämiseen vähän on muskeleita tarvittu, hän sanoo.
Procopio ei ole yllättynyt Urpilaisen arvosanasta. Komissiolla oli hänestä vaikeuksia saada aikaan projekteja, jotka hyödyttäisivät Eurooppaa eivätkä vain Afrikkaa.
Hän huomauttaa, että Urpilaisen osastolla ei oltu tottuneita työskentelyyn yksityisen sektorin kanssa.
– Siinä todella tarvitaan dynamiikan muutosta, Procopio sanoo.
EU ei voi paikata Yhdysvaltain jättämää aukkoa
Nyt Yhdysvallat leikkaa rajusti apuaan. EU:n Kenian-suurlähettiläs Geiger sanoo, että EU ei voi paikata Yhdysvaltain jättämää aukkoa. Hän enteilee, että EU:nkin apubudjetti voi kutistua tulevaisuudessa.
Geiger huomauttaa, että kansainväliset lahjoittajat ovat korvanneet elintärkeitä palveluita Keniassa. EU haluaa Kenian hallituksen ottavan nyt enemmän vastuuta peruspalveluista. EU puolestaan voisi vahvistaa korruption vastaista työtä.
– [Kenian] hallitus voisi tarjota paremmin peruspalveluita, jos korruptio saataisiin kuriin, hän sanoo.
Alla olevalla videolla Geiger kommentoi sitä, antavatko Yhdysvaltain apuleikkaukset tilaa Kiinalle ja Venäjälle.
