HUS, Helsinki sekä Vantaa ja Kerava odottavat jo syksyllä suosituksia Apotin jatkosta. Mahdollinen potilastietojärjestelmän vaihtaminen veisi kuitenkin vuosia.
HUS on tilannut lähes 60 000 euron selvityksen Apotti-potilastietojärjestelmän tulevaisuudesta ja mahdollisista vaihtoehdoista ruotsalaiselta konsulttifirmalta, Bearingpointilta. Sen on määrä jättää raporttinsa ja suosituksensa tulevista ratkaisuista syksyllä.
– Tavoitteena on aidosti vertailla, mitä vaihtoehtoja meillä on ja mikä olisi meille suotuisin ratkaisu. Toisaalta kaikille yhdessä, ja jos meillä on eroavaisuuksia, niin sitten kullekin erikseen, HUSin hallintojohtaja Lauri Tanner sanoo.
Selvityksessä tarkastellaan Tannerin mukaan kolmea vaihtoehtoa: nykyisen Apotti-järjestelmän jatkamista, organisoinnin muuttamista tai kokonaan järjestelmän vaihtamista. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelisi parhaiten kustannusten, käytettävyyden ja yhteisen tietovarannon hyötyjen näkökulmasta.
– Haluaisimme tietysti, että kustannukset olisivat maltillisia, sanoo Tanner.
Myös Oy Apotti Ab:n toimitusjohtaja Iina Vartia pitää selvityksen ajankohtaa otollisena nyt, kun sopimuksen määräaikainen osuus järjestelmätoimittaja Epicin kanssa on umpeutumassa.
– Meidän näkökulmastamme on hyvä, että tällaista selvitystä tehdään. Niin pitääkin, kun kerran toimimme julkisin varoin ja kyse on isoista ja laaja-alaisista päätöksistä. Tuotamme selvitykseen mielellämme kaiken tarvittavan tiedon, sanoo Vartia.
Selvitys valmistunee syksyllä 2026
Selvityksen on määrä valmistua kesälomien jälkeen, minkä jälkeen HUSissa alkaa keskustelu vaihtoehdoista.
– Jos selvityksen perusteella päädyttäisiin vaihtamaan järjestelmää, olisi edessä vuosien prosessi, Tanner toteaa.
Apotin rakentaminen maksoi yli 400 miljoonaa euroa ja kilpailutuksen esivaiheesta viimeisiin käyttöönottoihin kesti reilusti yli kymmenen vuotta. Järjestelmän alkuperäiseen investointiin liittyvät poistot jatkuvat vuoteen 2028 asti, minkä jälkeen vuotuiset kustannukset pienenisivät. Tämä on yksi tekijä, joka vaikuttaa päätöksentekoon järjestelmän tulevaisuudesta.
Nykyisin Apotin kustannukset jakaantuvat osakkaiden kesken. Itä- Keski ja Länsi-Uusimaa ovat erkaantuneet sopimuksesta aikaisemmin.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi länsiuusimaalaiset asiakkaat ja potilaat asioivat nykyisin kahdessa eri järjestelmässä: perustasolla Länsi-Uudenmaan omassa järjestelmässä ja HUSissa asioidessaan Apotissa.
Bearingpoint on aiemmin tehnyt vastaavia potilastietojärjestelmäselvityksiä Ruotsissa, muun muassa Länsi-Götanmaalla, jossa päädyttiin vaihtamaan järjestelmää.
– Heillä pitäisi olla vahva kokemus vastaavan tyyppisistä analyyseistä, Tanner toteaa.
HUS ei ole ainut taho, joka pohtii potilastietojärjestelmien tulevaisuutta. Myös muut sairaanhoitopiirit seuraavat toistensa toimia ja kehittävät omia ratkaisuja. Näin on tehty muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla.
