sunnuntai, 19 toukokuun

Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden tulisi jatkossa olla joko yrittäjiä tai työntekijöitä, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa selvityksessä linjataan.

Thaimaalainen marjanpoimija Jongkon Saensee poimi mustikoita kuusamolaisessa metsässä elokuussa 2023. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa voitaisiin parantaa lakimuutoksella. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi tänään selvityksen eri vaihtoehtojen vaikutuksista.

Ministeriön mukaan ulkomaalaisista marjanpoimijoista voitaisiin tehdä joko työsuhteisia kausityöntekijöitä tai itsenäisiä yrittäjiä.

Tähän saakka poimijat ovat tulleet Suomeen Schengen-turistiviisumilla. Se on osaltaan vaikuttanut marjanpoimijoiden työoloihin. Alalta on paljastunut muun muassa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ja Vaasan yliopiston toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin vaihtoehtojen talousvaikutuksia.

Selvityksen mukaan työsuhde toisi poimijoille paremmat edut ja minimipalkan sekä mahdollistaisi työsuojeluvalvonnan. Toisaalta uudistus nostaisi luonnonmarjayritysten kustannuksia.

Yrittäjyys voi olla vaikeaa

Jos poimijoista tehtäisiin työntekijöitä, osan yrityksistä pitäisi muuttaa toimintaansa ja osa voisi joutua lopettamaan kokonaan. Kustannusten nousu näkyisi todennäköisesti myös kotimaisten luonnonmarjojen hinnoissa.

Muutos ei selvityksen perusteella myöskään välttämättä tarkoittaisi poimijoiden tulojen kasvua, eikä ehkäisisi matkakulujen aiheuttamaa velkaantumista kotimaassa.

Marjanpoimijoiden Suomeen tuleminen yrittäjinä olisi marja-alan yrityksille pienempi toimintatavan muutos ja myös halvempi vaihtoehto.

Silti selvityksessä katsotaan, että työsuhteinen kausityö olisi vaihtoehdoista realistisempi. Yrittäjänä toimiminen voisi olla esimerkiksi suomen kieltä taitamattomalle thaimaalaiselle marjanpoimijalle käytännössä mahdotonta.

– Käytännössä poimijoilla ei olisi edellytyksiä suoriutua lakisääteisistä velvollisuuksistaan. He olisivat yhä riippuvaisia luonnonmarjayrityksistä, sillä heidän tulisi itse solmia marjojen myyntisopimukset niiden kanssa, Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi TEM:n tiedotteessa.

Kolmantena vaihtoehtona pidetään jonkinlaista välimallia, jossa valinta yrittäjyyden ja työsuhteen välillä jäisi marjayritysten ja poimijoiden päätettäväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä katsoo, että joka tapauksessa nykyisestä mallista on päästävä eroon ongelmien vähentämiseksi.

Lakimuutosten lisäksi ongelmien korjaaminen vaatii ministeriön mukaan alan sisäistä vastuullisuustyötä sekä viranomaisvalvontaa.

Hallitus päättää marja-alaa koskevien muutosten valmistelusta myöhemmin. Tavoitteena on saattaa lakimuutokset voimaan satokaudelle 2025.

Jaa.
Exit mobile version