Selvitys paljastaa: kunnat laiminlyövät lapsi­vaikutusten arvioinnin, kun lakkauttavat kouluja

Suomalaista kouluverkkoa on vuosien ajan supistettu rajusti, mutta tärkeimpien asianosaisten – eli lasten – ääni on jäänyt päätöksenteossa jalkoihin.

Se johtuu siitä, että lapsen äänen kuulemiseen tarkoitettua työkalua eli lapsivaikutusten arviointia ei käytetä tai osata käyttää oikein.

Arvioinnin tekeminen on kuntien vastuulla. Siihen velvoittavat lapsen oikeuksien sopimus, perusopetuslaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki.

Käytännön toteutus kuitenkin ontuu.

– Arviointien laatu vaihtelee hyvin paljon, sanoo vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (MLL)

Parhaassa tapauksessa laaja selvitys tuo esiin koulumatkat ja terveydenhuoltoon ja vapaa-aikaan liittyvät asiat. Huonoimmillaan selvitykset ovat Iivosen mukaan ylimalkaisia, tai niitä ei tehdä lainkaan.

Selvitys toi esiin epäkohtia

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI teki 2022 kyselytutkimuksen suomalaisille maaseutu- ja saaristokunnille. KARVI halusi selvittää, millainen yhteys koulujen lakkauttamisilla on lasten hyvinvointiin ja alueen elinvoimaan.

Iivosen mukaan selvitys toi esiin ristiriitaisuuksia. Kunnat toivat esiin, että lapsen etu on huomioitu. Samaan aikaan KARVIn selvitys osoittaa, että lapsivaikutusten arviointia ei osata tehdä tai se jätetään kokonaan tekemättä.

– Karvin selvityksessä oli mukana 105 kuntaa. Niistä huomattava osuus oli kuntia, joissa ei ole viiteen vuoteen tehty lapsivaikutusten arviointeja. Onhan se ihan hämmästyttävää, kun ajatellaan, kuinka tärkeistä lasten palveluista on kyse.

Selvityksessä kävi myös ilmi, että lakkauttamispäätöksen vaikutusten seuranta on heikkoa. Vaikutuksia lapsiin, henkilöstöön tai talouteen pitäisi käyttää tietopohjana tuleville päätöksille.

– Kun ei ole mustaa valkoisella, niin voidaan lakkauttaa seuraavakin koulu taloudellisiin syihin vedoten, vaikkei säästöä olisi edellisestäkään tullut. Ollaan noidankehässä.

Selvitys osoitti myös, etteivät koulujen lakkauttamisen tuomat säästöt ole aina toteutuneet toivotusti. Säästöpäätösten talousseuranta on heikkoa, sanoo MLL:n Iivonen.

Mitä on lapsivaikutusten arviointi?

Iivosen mielestä kuntien kouluselvityksissä korostuu talouspohjainen ajattelu. Kouluverkkoa tarkastellaan rakennusten kunnon ja siitä koituvien kulujen näkökulmasta.

Lapsivaikutukset eivät ole vain koulurakennusten tarkastelua, vaan myös koulumatkojen pituutta, kouluyhteisön toimivuutta ja harrastamisen mahdollisuuksia.

Valmisteluvaiheessa pitäisi selvittää, kuinka paljon kuljetusoppilaiden määrä kasvaa ja kuinka paljon koulumatkat pitenevät. Jos seitsemän kilometrin koulumatkaan kuluu tunti, ei asiaa ole ajateltu lasten kannalta.

Iivosen mukaan syinä voivat olla liian kiireinen aikataulu tai osaamisvaje arviointien tekemiseen.

– On myös mahdollista, että arvioinnin ei haluta tuovan kielteisiä vaikutuksia esiin, sanoo Iivonen.

Lapsivaikutusten arvioinnissa voi tulla esiin, että suuremmassa yksikössä iltapäivätoiminta on helpompi järjestää. Kuljetusoppilaat joutuvat kuitenkin lähtemään vauhdilla koulutaksiin, että pääsevät kotiin.

– Nämä ovat niitä esimerkkejä lapsivaikutuksista, jotka pitäisi huomata.

Avi voi toistaiseksi vain varoittaa

Kuntien vaikutusarvioiden laatua ei käytännössä valvo kukaan. Valvojan rooli kuuluu aluehallintovirastoille (avi), mutta niiden toimivalta riittää ainoastaan kanteluiden käsittelyyn, kertoo juristi Thomas Sundell Länsi- ja Sisä-Suomen avista.

Kouluverkkoasioihin liittyviä kanteluita tulee jonkin verran. Kanteluja ei välttämättä oteta tutkittavaksi, jos ei ole syytä epäillä lainvastaisuuksia, Sundell sanoo.

Vanhemmilta tai kyläyhdistykseltä vaaditaan paljon voimavaroja ja aikaa kantelun tekemiseen. Pitkät koulumatkat eivät kuitenkaan ole laittomia, jos ne pysyvät annettujen raamien sisällä: edestakainen koulumatka saa olla alakoululaisella korkeintaan 2,5 tuntia ja yläkoululaisella kolme tuntia.

Sundell muistuttaa, että avi tekee laillisuusvalvontaa eikä käsittele asioita tarkoituksenmukaisuuden kannalta.

– Se on päättäjien tehtävä arvioida, onko edestakainen kolmen tunnin koulumatka järkevä lapsen kannalta vai ei.

Sundellin mukaan omavalvonta kunnissa ei toimi, jos opetuksen järjestäjällä on lain tuntemuksessa puutteita. Avin ensisijainen tehtävä on vahvistaa kuntien omavalvontaa.

Tällä hetkellä avi voi heilutella kuntiin pelkkää keltaista korttia. Eduskunnan sivistysvaliokunta kuitenkin käsittelee esitystä, jolla avin valtaa voitaisiin lisätä. Muutoksessa valvontaa tehtäisiin oma-aloitteisesti, kun nyt siihen tarvitaan kantelu. Silloin avi voisi viimeisenä keinona tehostaa määräyksiään uhkasakolla, jos kunta ei korjaa puutteita.

Videolla Vierumäen koulun opettaja Katariina Rapala kertoo, millaista arki on pienessä koulussa.

Ei estä koulun sulkemista

Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistuttaa, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia.

Osa päätöksentekijöistä voi pelätä, että jos lapsivaikutusten arviointi tehdään, muutoksia kouluverkkoon ei voida tehdä. Arvioinnissa voidaan myös päätyä lopputulokseen, jossa koulun lakkauttaminen on järkevää.

Selvitys voidaan tehdä kunnan omana työnä, tai sen voi toteuttaa ulkopuolinen konsulttiyritys. Iivonen muistuttaa, että lapsivaikutusten arviointi on aina osa laajaa valmisteluaineistoa. Päätöksistä vastuu on aina opetuksen järjestäjällä eli kunnalla.

– Siitä, miten konsulttiselvityksen johtopäätöksiin suhtaudutaan, päättävät kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt.