Työterveys tarkoittaa suurimmalle osalle työntekijöistä myös sairaanhoitoa.
Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan työnantajien ja työntekijöiden rahoittama työterveyshuolto on yleistynyt ja se kattaa enemmän terveyspalveluita.
Selvityksen mukaan työterveyttä tarjoavat lähinnä yritykset, joiden palvelut kattavat suurimman osan työntekijöistä. Lakisääteisten terveyspalveluiden, kuten ennalta ehkäisevien hoitojen lisäksi, työterveydestä saa selvityksen mukaan aikaisempaa enemmän myös sairaanhoitoa.
Yli 70 prosentilla työpaikoista on sovittu hoidosta, johon kuuluu myös sairaanhoitoa. Sairaanhoitoon kuuluu yleislääkärin lisäksi muun muassa käynnit erikoislääkärin vastaanotolla. Kela maksaa niistä työnantajille 50–60 prosentin korvauksen vakuutusmaksuilla kerätyistä varoista.
Työterveyden asiakkaat ovat selvityksen mukaan erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Sen sijaan työnantajien puolella palveluihin ollaan vähemmän tyytyväisiä.
Vuonna 2023 työterveyshuollossa työskenteli vähän enemmän ammattilaisia kuin vuonna 2018, jolloin selvitys tehtiin edellisen kerran.
Lääkäreiden määrä on selvityksen mukaan kokonaisuudessaan hieman vähentynyt, mutta hoitoa antaa aikaisempaa enemmän työterveyteen erikoistuneita ja erikoistuvia lääkäreitä. Lääkäreitä ja terveydenhoitajia on aika lailla sama määrä. Psykologien määrä on kasvanut viime vuosina selvästi.
Yhtä lääkäriä kohden on selvityksen mukaan reilut 800 työntekijää.
Myös Kelan korvaustietojen mukaan työterveys on jatkanut yleistymistään. Työterveys kattoi lähes 90 prosenttia työntekijöistä. Työterveyden kulut yhtä työntekijää kohden olivat keskimäärin 487 euroa vuonna 2023.
