CASTELLANZA Remonttituki oli Sergio Fracchialle ja Eeva Selinille kuin olisi lotossa voittanut.
Heidän vuonna 1965 rakennettu kotitalonsa kaipasi remonttia, ja nyt sen saisi kokonaan valtion laskuun.
– Kyllähän se tuntui aika uskomattomalta, vaikka valtio on aiemminkin antanut tukea erilaisiin remontteihin. Mutta ei näin avokätisesti, sanoo Fracchia.
Pariskunnan pohjoisessa Italiassa, Castellanzan paikkakunnalla sijaitseva talo on saanut kahden viime vuoden aikana uuden ilmeen.
Remontissa oli noudatettava tarkkoja sääntöjä: sen tuli nostaa talon energiatehokkuusluokkaa vähintään kaksi pykälää.
Nyt siniseksi maalattu julkisivu kiiltää: remontissa taloon asennettiin auringonsäteiltä eristävät ikkunat, ekotehokas vedenlämmitin sekä aurinkopaneelit. Lisäksi ulkoseinien eristystä parannettiin.
Remonttilasku oli ”niin iso, että itkettää”, sanoo Fracchia – yli 150 000 euroa.
Italian rakennuskanta on kipeästi remontin tarpeessa
Italian aiempi, pääministeri Giuseppe Conten johtama populistihallitus päätti vuonna 2020 Superbonus 110 % -nimisestä avustuksesta.
Sen mukaan energiaremontin tehnyt kuluttaja tai remonttifirma saivat kustannukset takaisin verohyvityksinä viiden vuoden aikana. Vaihtoehtoisesti remonttia saattoi rahoittaa pankki, joka peri kustannukset takaisin valtiolta.
Lue Jenna Vehviläisen kolumni Italian remonttituista
Avustus oli populistipuolue Viiden tähden liikkeen politiikan lippulaivahankkeita. Sen idea oli lisätä Italian rakennusten energiatehokkuutta, mikä on asiantuntijoiden mukaan tarpeen.
Italian rakennuskannasta 60 prosenttia kuuluu kahteen alimpaan energialuokkaan. Sama luku on Ranskassa 17 ja Saksassa 6 prosenttia.
Italialaisen tutkimuslaitos Nomisman mukaan energiaremontit ovat tiputtaneet asumisen hiilidioksidipäästöjä puolella ja tuoneet omistajille lähes tuhannen euron vuosisäästön energialaskuissa.
Populistihallituksen lippulaivahanke sai myös EU-tukea
Remonttiavustus on kuitenkin myös yksi kaikkien aikojen kritisoiduimmista tukimuodoista Italiassa – ja suurimmista yksittäisistä menoeristä valtion budjetissa.
Tuen hintalappu valtiolle on jo yli 130 miljardia euroa. Siitä Euroopan unionin elpymisrahoista rahoitettiin noin 18 miljardia euroa eli vajaat viisitoista prosenttia.
Italia saa unionin elpymistukea ja -lainaa verrattain paljon: reilut 190 miljardia euroa. Sitä on pidetty Italiassa tärkeänä mahdollisuutena uudistaa yhteiskuntaa ja elvyttää taloutta maata pahoin runnelleen koronakriisin jäljiltä.
Italian talouden odotetaankin kasvavan tänä vuonna noin 0,6 prosenttia. Se on esimerkiksi Saksaa paremmin.
Elpymistuki on EU:ssa ollut antelias perinteisille nettosaajille, eli niille maille jotka saavat EU:n budjetista enemmän kuin sinne maksavat. Italia on ollut perinteisesti maksajan roolissa, mutta on tuilla heilahtanut ainakin väliaikaisesti saajapuolelle.
Yllä on tuorein EU-komission julkaisema tilasto siitä, ketkä ovat saajien ja ketkä maksajien roolissa.
Nettosaajista moni myös kärsi koronakriisissä eniten, joten EU katsoi tuen olevan perusteltua.
Italian remontteihin käyttämä noin 18 miljardin euron siivu elpymistuesta on lähes kymmenen kertaa niin paljon kuin Suomen koko elpymistuki.
Italia käyttää rahaa myös esimerkiksi tie- ja rautatieyhteyksien tehostamiseen ja päiväkotien rakentamiseen sekä kulttuurikohteiden uudistamiseen.
Remonttialan hinnat pilvissä
Remonttitukea kritisoivat paitsi nykyinen laitaoikeistohallitus, myös asiantuntijat.
– Liian avokätinen ja huonosti suunniteltu, kommentoi Italian elvytysrahojen käyttöä tutkinut ekonomisti Gianfranco Viesti.
Avustus aiheutti Italiassa remonttivimman, mikä johti rakennusalan kaaokseen. Työ- ja materiaalikustannukset nousivat kohtuuttoman korkealle ja remontit viivästyivät, Viesti sanoo.
Lisäksi moni remontti on jäänyt kesken, koska urakoitsijoilta ovat loppuneet rahat sen jälkeen, kun pankit päättivät lopettaa remonttien rahoittamisen.
Lopulta moni kansalainen joutui maksamaan remonttikustannuksia osin omasta pussistaan, sillä pankit muuttivat kesken kaiken sääntöjään remonttiluottojen suhteen.
Esimerkiksi Fracchia ja Selin maksoivat lopusta remontistaan itse 10–15 prosenttia.
Remonttiavustus on lisäksi saanut liikenteeseen huijareita.
Italian poliisi pidätti eri EU-maissa huhtikuun alussa 22 ihmistä epäiltynä unionin tukirahojen väärinkäytöstä. Rikollisverkoston epäillään saaneen rahoja haltuunsa ainakin noin 600 miljardin euron arvosta.
Samoilla linjoilla on Sergio Fracchia. Hänen mielestään moni remontoi taloaan ”ihan vain remontoidakseen”, koska avustus oli niin avokätinen.
EU:n elpymistukien valvonnassa yleisesti ongelmia
Elpymistukien valvonta ontuu koko EU:ssa, kritisoi Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.
– Käytetään valtava määrä veronmaksajien rahaa toimiin, joiden jäljittäminen on vaikeaa, hän sanoo.
Leino-Sandberg on yksi näkyvimmistä elpymistukikeskusteluun osallistuneista tutkijoista Euroopassa. Hänen mukaansa näyttää siltä, että tukia on hyväksytty kiireessä ja ilman perusteellista syynäystä.
Elpymistuen periaatteena on, että hankkeet käynnistetään jäsenmaiden rahoilla ja maat hakevat sitten tukisummat takaisin EU:lta selvitysten kera.
Leino-Sandberg ottaa esimerkiksi Portugalin joulukuussa 2023 saamat kaksi tukierää, yhteensä 585 miljoonaa euroa. Komission arvioinnin jälkeen jäsenvaltioille jäi seitsemän työpäivää aikaa hyväksyä tukierät.
Jo selvitysten sivumäärä ja käytetyn rahan määrä ovat sitä kokoluokkaa, että huolellinen läpikäynti vaatisi vähintään useita viikkoja.
– Ei niitä voi millään arvioida tarkasti seitsemässä työpäivässä, Leino-Sandberg sanoo.
Myös EU:n rahankäyttöä syynäävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut useita kertoja, ettei se kykene riittävästi valvomaan elpymistukien käyttöä. Maaliskuussa se varoitti, että tämä voi kannustaa korruptioon.
– Mitä julkisempaa varainkäyttö on, sitä vähemmän tulee korruptiota, Leino-Sandberg sanoo.
Sähkölasku alle puolet aiemmasta
Fracchian ja Selinin talon ulkoremontti valmistui viime vuoden lopulla, ja säästöjä on jo kertynyt.
Tammikuussa pariskunnan sähkölasku tippui alle puoleen aiemmasta, ja lämmitys laitettiin päälle viime vuonna lokakuun sijaan vasta joulukuussa.
– Uuden eristyksen pitäisi pitää talo myös viileänä kesällä, kun Italiassa on yhä kuumempaa. Katsotaan, miten käy, Fracchia sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti?