Hallitus perusteli makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotusta terveysperustaiseksi. Tutkija tyrmää väitteen, mutta THL:n mukaan suunta on oikea.
Makeisten ja suklaan arvonlisäveroa nostetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin osana hallituksen toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Tällä reilun kymmenen prosenttiyksikön arvonlisäveron korotuksella tavoitellaan 85 miljoonan euron lisätuloja valtiolle.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on perustellut veronkorotusta terveysperustaiseksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ei näe tässä yhteyttä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuore tutkimusraportti kertoo, että vuonna 2011 käyttöönotetun makeisveron nostamat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta. Vero poistettiin vuonna 2017.
– Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta makeisten kulutukseen, ja sitä kautta, kun ei ole vaikutusta kulutukseen, ajatellaan, ettei ole myöskään terveysvaikutuksia, Kosonen kertoo.
Verotus ei esimerkiksi vaikuttanut siihen, kuinka paljon ihmiset syövät sokeria.
– Meidän tutkimuksemme mukaan makeisten veron korottamiselle ei siis olisi vaikutusta kulutukseen.
Kososen mukaan verotuloja valtio saa arvonlisäveron nostamisella, mutta hallituksen havittelemat terveyshyödyt jäävät laihoiksi.
Suunta on oikea, sanoo Mika Salminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ehdottanut epäterveellisten ruokien verotuksen rajua kiristämistä.
Makeisten ja suklaan verotuksen nostaminen nähdään THL:ssä positiivisena asiana.
– Tämä on selkeä, oikeasuuntainen toimi. Jos jatkettaisiin pohdintaa siitä, että miten tätä pitäisi kehittää, meillä ehdotuksena on, että otettaisiin laajempi osa terveydelle haitallisia tuotteita mukaan, kertoo THL:n pääjohtaja Mika Salminen.
Salmisen mukaan tähän kuuluisivat sokerin lisäksi ylimääräinen suola ja kovat rasvat, joiden ylenmääräinen saanti aiheuttaa terveysongelmia.
– Tällöin saataisiin kaikkein paras terveysvaikutus.
Hän kuitenkin pohtii, onko pelkällä makeisten ja suklaan kovemmalla verotuksella terveyshyötyjä.
– Siinä on tietysti kysymysmerkki, että riittääkö makeisiin kohdistuva sokerivero. Mutta pidämme tätä kuitenkin hyvänä askeleena oikeaan suuntaa. Nyt on pakka avattu.
Verotuksella voi vaikuttaa kulutustottumuksiin
VATT:n tutkimuksessa nostettiin esiin, että verotus voi vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin ja ajaa valitsemaan vastaava terveellisempi tuote, jos sellainen on tarjolla. Esimerkiksi sokeristen virvoitusjuomien menekki laski verotuksen noustessa, mutta samalla sokeroimattomien, vastaavien juomien kysyntä nousi.
– Pitää olla hyvin läheinen korvaava tuote olemassa, jota ei veroteta, jolloin verot vaikuttaisivat kulutukseen. Ja makeisten kohdalla, mille nyt ollaan korottamassa arvonlisäveroa, ei välttämättä ole semmoista korvaavaa tuotetta, johon se kulutussitoumus siirtyy, kertoo VATT:n Kosonen.
THL:n Salminen säestää tätä ajatusta.
– Jos on olemassa korvaavia tai vaihtoehtoisia tuotteita, se ohjaa ihmisiä ja heidän käyttäytymistään.
Tämä voisi myös antaa mahdollisuuden yrityksille kehittää tuotteita, jotka ovat lähtökohtaisesti terveellisempiä.
– Olemme pitäneet myös tärkeänä sitä, että laskettaisiin terveellisten tuotteiden, kuten vihannesten, hedelmien ja kotimaisten marjojen, verotusta.
Salminen muistuttaa, että tilannetta on nyt seurattava tarkasti.
– Meillähän on tämä esimerkki historiassa, jossa sokerivero johti siihen, että kekseistä, jotka eivät olleet tämän veron piirissä, tehtiin yhä sokerisempia. Juuri siksi kattavampi veromalli olisi kansanterveyden kannalta parempi, vaikka se on hankalampi toteuttaa.
