Tilastojen valossa influenssa A -virukset ovat todennäköisimpiä seuraavan pandemian aiheuttajia, mutta tutkija varoittaa pitämästä veikkausta varmana.
Koronapandemia havahdutti maailman varautumaan aiempaa paremmin tuleviin pandemioihin. Varautumisesta huolimatta ennakoiminen on vaikeaa.
Tilastojen valossa todennäköisimpiä seuraavan pandemian eli maailmanlaajuisesti levinneen epidemian aiheuttajia ovat influenssa A -virukset.
Ihmisen kausi-influenssavirukset voivat jakaa perimää keskenään, sanoo erikoistutkija Erika Lindh Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
– Näin voi syntyä uudenlaisia influenssaviruksia, jotka tarttuvat paremmin myös ihmisiin. Tämä on huomattava riski.
Tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin, kutsutaan zoonooseiksi.
Yksi muuntumiskykyisistä influenssa A -viruksista on lintuinfluenssaviruksiin kuuluva H5N1-virus. Merkkejä sen muuntumisesta on eri puolilta maailmaa.
Tällä hetkellä virus leviää Yhdysvalloissa nautakarjassa, mikä on Lindhin mukaan poikkeuksellista. Viime vuosina virustartuntoja on havaittu aiempia vuosia enemmän myös ihmisissä.
– Tällä hetkellä sanoisin, että tiedeyhteisössä huoli on melko suuri.
Kaikkeen on varauduttava
Lintuinfluenssa on todennäköinen, mutta ei ainoa mahdollinen tuleva pandemiaksi yltävä taudinaiheuttaja.
WHO on listannut kolmisenkymmentä erilaista taudinaiheuttajaa, jotka mahdollisesti voisivat levitessään tai muuntuessaan aiheuttaa uuden pandemian.
Kun kukaan ei tiedä, mikä mikrobi seuraavan pandemian aiheuttaa, on Suomessakin varauduttu suunnitelmilla kolmen eri vakavuusasteen pandemiatilanteeseen eli skenaarioon. Erikoistutkija Erika Lindh kertoo skenaarioista:
Tutkijapiireissä puhutaan usein tauti x:stä tai pandemia x:stä.
– Ei haluta lyödä suunnitelmia täysin lukkoon tietyn mikrobin osalta. Pyritään pitämään katse avoimena sille, että pandemiauhka voi tulla melkein miltä suunnalta hyvänsä, selittää Lindh.
Lievä pandemia Suomessa koettiin vuonna 2009 sikainfluenssan yhteydessä. Koronapandemia sijoittuu keskivaikeaan luokkaan.
Myös pahimpaan on varauduttu. Silloin oltaisiin tilanteessa, jossa vaikea tautimuoto leviäisi laajasti väestössä ja aiheuttaisi korkeaa kuolleisuutta.
Lintuperäisen influenssaviruksen aiheuttama espanjantautipandemia on viimeisin esimerkki erittäin vakavaa tautia aiheuttaneesta pandeemisesta viruksesta.
Virus riehui Suomessa vuosina 1918–1920 ja aiheutti vakavaa tautia erityisesti nuorilla. Taudin aiheuttama ylikuolleisuus oli arviolta n. 30 000, eli suunnilleen saman verran kuin sisällissodassa.
Pahin mahdollinen aika pandemialle olisi samanaikainen luonnonkatastrofi tai konfliktitilanne.
Kriiseissä terveydenhuolto joutuu koetukselle. Myös seurantajärjestelmiä on vaikea pitää yllä ja torjuntatoimia on vaikea käynnistää.
– Esimerkiksi rokotteiden jakaminen tartunnoille alttiille väestölle vaikeutuu. Hygienian taso ja ihmisten terveys ovat normaalia heikommat, kuvailee Lindh.
