Lähiaikojen säät määrittävät kesän hyttystilanteen. Merkittävintä on sulamisvesien ja sateiden määrä.
Suomen reilusta 40 hyttyslajista suurin osa munii vesilammikkoihin, joten kesän hyttysmäärälle kaikkein merkittävintä on kevään veden määrä. Jos sulamisvesien painanteet ehtivät kuivua seuraavien viikkojen aikana eikä uutta vettä sada, hyttysiä tulee vähemmän.
Tuuli ja lämpö voivat haihduttaa lätäköt nopeasti pois, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta.
– Jos hyttyset puolestaan säilyvät sulamisveden alla ja lisäksi sataa vettä kevään mittaan, ovat olosuhteet hyttysille hyvät. Jos on lisäksi yli 15 asteen lämpötilaa, hyttyset kehittyvät 2–3 viikon aikana.
Jos kevät tulee aikaisin, hyttysiä voi olla runsaasti jo toukokuun lopussa. Kevään ja kesän hyttyslajit eroavat toisistaan, sillä kevään hyttyset ovat kesän lajeja arempia.
– Kesähyttyset suuntaavat piikki ojossa lihaan.
Tällä hetkellä hyttysten päälento on kylmän kevään jäljiltä viikon myöhässä. Päälento vaihtelee vuosittain juhannuksen molemmin puolin.
– Tilanne riippuu siitä, kuinka nopeasti kelit lämpenevät. Hyttyset voivat ottaa vielä kiinni kehityksen.
Seuraavat viikot ratkaisevat siis, vietetäänkö juhannusta hyttyspilvien keskellä.
Pohjoisessa lumet vielä sulavat, mutta eteläisemmässä Suomessa mennään jo vauhdikkaasti kevättä kohti. Alueelliset erot hyttysten kehittymisessä ja lopullisissa määrissä ovat siis suuria.
– Erot riippuvat siitä, paljonko missäkin on vettä nyt keväällä munastojen lähtiessä kehittymään. Vaihtelu voi olla hyvinkin suurta jo lyhyellä välimatkalla.
Hyttyset viihtyvät paremin kosteassa pusikossa kuin avoimilla, tuulisilla ja paahteisilla paikoilla.
Leinonen muistuttaa, että hyttyset kuuluvat luontoon.
– Se on ainakin satavarmaa, että kaikkialle tulee hyttysiä. Se on hyvä asia.