Viitasaaren seurakunnan inventointi on loppusuoralla. Esineistö kirjataan ja dokumentoidaan tarkasti.
Keski-Suomessa Viitasaarella evankelisluterilaisen seurakunnan inventoinnissa on tehty harvinaisia löytöjä. Osa esineistöstä on uinunut arkistojen uumenissa unohduksissa vuosikymmeniä.
Inventoinnissa tuli päivänvaloon muun muassa Mikael Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548. Vastaavia Uusia testamentteja on säilynyt runsaat 60 kappaletta.
Tutkija Mikko Salo on tehnyt inventointia Viitasaarella tammikuun lopulta saakka. Hän kertoo, että kirja on tullut lahjoituksena 1950-luvulla Viitasaaren museotoimikunnalle helluntaisaarnaajana tunnetulta viitasaarelaissyntyiseltä Aleksandra Kinnuselta.
– Kukaan ei osaa enää sanoa, mistä hän on kirjan saanut. Uusi testamentti annettiin 1980-luvulla seurakunnalle säilytettäväksi. Kirkkoherra Heikki Karjalainen suunnitteli sille vitriiniä, mutta se ei toteutunut, Salo kertoo.
Uusi testamentti on levännyt seurakunnan arkistoholvissa lukitussa kassalippaassa.
Lähes 500 vuotta vanhaan kirjaan on 1800-luvulla ommeltu kankaiset kannet. Kirjasta puuttuu ensimmäisiä sivuja.
– Sen arvoa ei voi mitata rahassa. Mielenkiintoiseksi tämän kappaleen tekee se, että marginaaleissa on muistiinpanoja ja käännöskorjauksia sekä latinaksi että suomeksi.
Salon mukaan seurakunnassa on ollut tieto, että sillä on ”joku vanha kirja”. Kassalipasta ei ole kuitenkaan avattu aikoihin.
– Eihän tätä osattu arvata. Kirja on hyvin tärkeä osa yhteistä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaakin.
Salo arvioi, että opus jää toistaiseksi seurakunnan arkistoholviin.
Aallon uniikit kynttilänjalat
Seurakunnan arkistohuoneen puulaatikosta putkahtivat inventoinnissa esiin myös Alvar Aallon sata vuotta sitten Viitasaaren kirkkoon suunnittelemat kynttilänjalat.
– Aalto suunnitteli alttaripöydälle kymmenen kynttilänjalkaa, neljä korkeaa ja kuusi matalaa. Ne ovat täysin uniikit.
Viitasaaren kirkkoon saatiin 1930-luvulla sähköt. Samalla myös Aallon kynttilänjalat sähköistettiin, mutta sähköistys on niistä sittemmin purettu.
Kynttilänjalat on valmistanut Oy Taito Ab. Ne ovat muotoon prässättyä englantilaista tinaa.
– Ne ovat erittäin näyttävät ja edustavat 1920-luvun klassismia. Viitasaaren kirkkohan muutettiin vuonna 1925 Aallon suunnitelmien mukaisesti. Aalto suunnitteli kirkon sisustusta, muun muassa valaisimia. Hän muutti Viitasaaren kirkon muistuttamaan italialaista renessanssikirkkoa.
Kynttilänjalat ovat olleet pois käytöstä ainakin 30 vuotta. Tutkija toivoo, että ne voisivat olla jatkossa esillä.
Salon tietojen mukaan Aallon kynttilänjalat ovat käyneet näyttelyssä Pariisissa 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa. Ilmeisesti ainakin yksi kynttilänjaloista oli Keski-Suomen museossa nähtävänä 2000-luvun alkupuolella.
Salo on tehnyt seurakuntien inventointeja päätoimisesti vuodesta 2017 alkaen. Löytyneitä esineitä voi hänen mukaansa luonnehtia aarteiksi.
Kirkolliskokous linjasi vuonna 1998, että seurakunnissa pitää tehdä kattava inventointi. Inventoinnissa esineistö dokumentoidaan ja kirjataan kuten museoissa, eli erittäin tarkkaan.
Tutkija kantaa huolta siitä, että perimätiedot voivat hukkua ja katketa, kun seurakuntia yhdistellään ja työntekijät vaihtuvat.
– Esineen arvohan koostuu monesta asiasta: sillä voi olla tarina, paikallishistoria ja arvoa ovat myös kauneus ja ainutlaatuisuus.
