Kajaaniin ja Muhokselle sijoittumiseen on monia eri syitä, kertoo Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen Ylelle.
– Paikkaan liittyvät aina energiakysymykset, työvoiman saatavuus ja sopivat rakennuspaikat, mutta erityisesti tietysti kunnat, jotka toivottavat meitä tervetulleiksi, sanoo Järvinen.
Hän on iloinen yhtiönsä uusista datakeskusaikeista.
– Tämä on hieno hetki. Meillä on Haminasta hyvä kokemus, ja on hienoa, että meillä on mahdollisuuksia laajentaa toimintaamme Suomessa.
Järvinen ei kuitenkaan vastaa tarkasti kysymyksiimme Kajaaniin ja Muhokselle tulevista datakeskuksista. Onko niukkaan tiedotuslinjaan syynä turvallisuus vai kilpailutilanne?
– On puhtaasti kyse siitä, että asioita pitää ratkoa ennen kuin voimme edetä, kertoo Järvinen.
Millaisia keskukset voisivat olla?
Järvinen kertoo, että Googlen Haminan datakeskus on yksi maailman tehokkaimmista. Katsotaan siis Haminaa ja arvioidaan, voisiko Kajaaniin ja Muhokselle nousta samanlaisia.
Haminassa Google on rakentanut datakeskustaan vähitellen, ja meneillään on seitsemäs laajennus.
Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho arvioi, että Google rakentaa Kajaanin ja Muhoksen datakeskukset samalla mallilla, eli uuden vaiheen rakentaminen alkaa, kunhan edellinen vaihe on tuotantokäytössä.
Googlen Järvinen lupaa kertoa Kajaanin ja Muhoksen keskusten rakentamistavasta heti, kun se on mahdollista.
Googlen Haminan palvelinkeskuksen johtaja Jukka Vainonen kertoi Ylelle toukokuussa, että uusin laajennus tulee maksamaan noin miljardi euroa. Yhteensä Google on uusimman hallin valmistuttua investoinut Haminaan noin 4,5 miljardia euroa.
Terho arvioi, että Kajaaniin ja Muhokselle tulee vähintään samankokoiset ellei jopa suuremmat datakeskukset kuin Haminassa. Miljardi euroa on pikkuraha, kun aletaan rakentaa Haminan kokoista laitosta, hän kuvailee.
– Google ei kerro, minkä kokoisia heidän keskuksensa ovat, joten joudumme arvailemaan. Veikkaan, että he rakentavat Pohjois-Suomeen keskukset, jotka ovat yhdessä suuremmat kuin Microsoftin Suomen-laitokset ovat yhteensä, Terho sanoo.
Microsoft rakentaa Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin kolmen datakeskuksen kokonaisuuden, jota on luonnehdittu Suomen suurimpiin kuuluvaksi tietotekniikan alan investoinniksi koskaan. Myöskään Microsoft ei kerro keskuksistaan tarkkoja tietoja.
Googlen tontit Kajaanissa ja Muhoksella ovat yli seitsemän neliökilometrin kokoisia. Tällä Google haluaa Terhon arvion mukaan varmistaa, että tila ei lopu kesken. Isot tontit kertovat myös siitä, että yhtiö on sitoutunut kehittämään datakeskuksia pitkäjänteisesti.
Tältä Googlen ostamilla maa-alueilla näyttää:
Kajaanin ja Muhoksen etuna Haminaan verrattuna on, että Google pääsee rakentamaan keskukset juuri sellaisiksi kuin haluaa, koska datakeskukset tehdään omille tonteilleen eikä vanhaan paperikonesaliin. Rakentaminen on myös nopeampaa omalle tontille.
Datakeskus Haminassa työllistää tällä hetkellä noin 400 henkilöä. Kun uusin laajennus valmistuu, uusia työpaikkoja syntyy noin 100 lisää. Järvisen mukaan Google näkee, että yksi Pohjois-Suomen vahvuuksista on hyvä työvoiman saatavuus.
Datakeskus työllistää palvelintietokoneiden ylläpitäjien lisäksi esimerkiksi sähköalan ammattilaisia, siivoojia ja vartijoita.
Sähkö on datakeskukselle kaikki kaikessa
Google tavoittelee, että kaikki sen toiminnot olisivat laskennallisesti päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite vaatii, että kaikki yhtiön datakeskukset toimisivat päästöttömällä sähköllä. Sen vuoksi datakeskukset sijoitetaan Suomeen, jossa erityisesti tuulisähköä on runsaasti tarjolla.
Muhoksella datakeskuksen paikan vieressä on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista eli Pyhäkosken voimalaitos, jonka teho on 49 megawattia.
Kajaanissa datakeskus tulee olemaan Otanmäessä, josta 25 kilometrin säteellä on esiselvityksessä, suunnitteilla, rakenteilla tai tuotannossa yhteensä jopa 2,5 gigawatin verran tuulisähköntuotantoa.
Kun suuret sähkönkäyttäjät ovat lähellä sähkön tuotantopaikkoja, on myös sähköverkon kuormitusta helpompi hallita kuin jos sähköä jouduttaisiin siirtämään suuria määriä pitkiä matkoja.
Suomeen sijoitettu datakeskus käyttää vähemmän sähköä laitteiden jäähdyttämiseen kuin jos keskus olisi lämpimässä maassa. Myös tämä lisää datakeskusten ekologisuutta.
Aloitus voi olla vielä vuosien päässä
Googlen maajohtaja Antti Järvinen ei halua ennakoida, milloin datakeskukset voisivat aloittaa toimintansa. Asiat etenevät vaiheittain.
– Nyt siirrytään kaavoitukseen, maankäyttöön ja energiansaantiin liittyviin kysymyksiin. Kun kysymykset ratkeavat, myös aikataulu selkiytyy, Järvinen sanoo.
Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho arvioi, että pahimmillaan voi kulua neljästä viiteen vuotta, että Googlella on kaikki tarvittavat luvat Kajaanissa ja Muhoksella.
Terho perustaa arvionsa siihen, että ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöluvan saanti voivat viedä pari vuotta. Rakennuslupien saamisessa mahdollisten valitusten jälkeen voi mennä toiset pari vuotta.
Terho arvioi, että Kajaanilla ja Muhoksella on mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeen aikatauluun esimerkiksi kaavoituksen mahdollisimman sujuvalla etenemisellä, sillä kaavoitus on hänen mukaansa ollut Suomen muissa datakeskushankkeissa yksi hitaimmista vaiheista.
