Metsähallitus neuvottelee tällä hetkellä seitsemän retkikohteen huollon siirtämisestä kunnan vastuulle. Kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Siikanevan retkeilyalueen tarina ei ole vielä ohi.
Ruoveden kunta saattaa ottaa vastuulleen sen kunnostamisen ja ylläpidon – kokonaan tai osittain.
Kunta aloitti tiistaina neuvottelut alueen käyttöoikeussopimuksesta Metsähallituksen kanssa. Sopimus tarkoittaisi, että huoltovastuu siirtyisi kunnalle, mutta omistajuus säilyisi Metsähallituksella.
Ruoveden kunnanjohtaja Toni Leppänen korostaa, että kyseessä oli alustava neuvottelu, jossa esimerkiksi tuotiin pöytään tarkemmat tiedot korjaustarpeista.
– Nyt voimme sitten miettiä, onko meillä tähän rahkeita.
Hän toteaa, että suunnitelmalle on alustavasti näytetty vihreää valoa, mutta päätöksiä ei ole tehty.
Metsähallitus kertoi viime viikolla yllättäen, että se sulkee Siikanevan soidensuojelualueiden retkeilyreitit. Reittien pitkokset ovat vaarallisen huonossa kunnossa. Metsähallitus ei kunnosta reittejä säästöjensä takia.
Leppänen pitää epäreiluna, että vastuu sysätään kuntien tai yksityisten toimijoiden syliin. Hän ei syytä asiasta leikkauspaineessa olevaa Metsähallitusta, mutta toivoo valtiolta harkitumpaa rahoituksen suunnittelua.
– Ensin valtion rahoilla rakennetaan, ja sitten kun rahat loppuvat, sanotaan, että voitte halutessanne ylläpitää, Leppänen harmittelee.
Uusia sopimuksia neuvotellaan parhaillaan
Käyttöoikeussopimuksen tekeminen tarkoittaisi myös vastuun ottamista. Ruoveden kunnan pitäisi siis jatkossa huolehtia esimerkiksi pitkospuiden turvallisuudesta.
Koska Siikaneva on suokohde, pitkospuita on paljon.
Metsähallituksen yhteyspäällikkö Tiina Hakkaraisen mukaan pitkospuiden uusimisväli on noin kymmenen vuotta.
– Se on siten aika kallis kohde ylläpitää, ja puut ovat siellä käyttöikänsä loppupäässä.
Luontomatkailuyrittäjä Petri Ristiniemi järkyttyi Metsähallituksen suunnitelmista sulkea Siikanevan retkeilyreitit.
Tällä hetkellä Metsähallitus neuvottelee seitsemän retkikohteen huollon siirtämisestä kunnan vastuulle. Nämä kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Pasi Nivasalo ei halua tässä vaiheessa nimetä yhtäkään retkikohteista, sillä neuvottelut ovat kesken.
Tiina Hakkaraisen mukaan sopimus voidaan tehdä vastuullisen toimijan kanssa, ja hyvin usein se on kunta tai kaupunki.
– Monet sellaiset kohteet, jotka eivät jatkossa enää ole Metsähallituksen huollon piirissä, ovat kuitenkin tärkeitä virkistyspaikkoja. Siksi niihin investoiminen koetaan tärkeäksi.
Tuore esimerkki sopimuksesta on Änäkäisen retkeilykohde, jonka otti hoitaakseen Lieksan kaupunki. Kaupunki huoltaa jatkossa alueella sijaitsevaa laavua, keittokatosta ja kotaa sekä matkailuvaunualuetta ja tulentekopaikkaa.
