Kysyimme europarlamentaarikoilta ajankohtaisia kysymyksiä. Suurin osa heistä uskoo, että EU on hiilineutraali vuonna 2050. Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja vihreiden Alviina Alametsä eivät usko siihen.
Kristiina Tolkki
Hannele Muilu
Jyrki Hara
Laura Kangas
Nanna Särkkä
Sotilaiden lähettäminen Ukrainaan jakaa Suomen meppien mielipiteitä. Europarlamentaarikoilta kysyttiin, pitäisikö EU:n lähettää sotilaita Ukrainaan, jos Ukraina on häviämässä sodan Venäjälle.
Neljästätoista europarlamenttiedustajasta viisi vastasi kysymykseen kyllä. Kokoomuksen mepeistä sotilaita lähettäisivat Ukrainaan kaikki kolme: Henna Virkkunen, Petri Sarvamaa ja Sirpa Pietikäinen. Heidän kanssaan samaa mieltä olivat perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ja vihreiden Alviina Alametsä.
Sama väite esitettiin aiemmin kansanedustajille. Vastanneista kansanedustajista merkittävä osa vastasi Ylen kyselyssä, ettei sotilaita pitäisi lähettää.
Vihreitä kysymys näyttää jakavan: Alametsä kannattaa sotilaiden lähettämistä, Ville Niinistö vastustaa.
Kokoomuksen Sarvamaalle vastaus on harvinaisen selvä. Sarvamaa ei ole enää ehdolla kesän europarlamenttivaaleissa.
– Vastaukseni on kyllä, koska ei-vastaus on täysin mahdoton edes ajatella. Millaisen viestin se lähettäisi Venäjälle ja maailmalle?
Kansanedustajaksi palaava Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ei ole lukinnut kantaansa. Hän ei pidä poissuljettuna sitä, että EU voisi osallistua esimerkiksi ilmapuolustukseen.
– Tuollaiseen kohtaan en halua sanoa ei. Haluan pitää sen mahdollisuuden auki, että voisimme puolustaa ilmasta Ukrainaa.
Niin ikään europarlamentin jättävä keskustan Mauri Pekkarinen pitää sotilaiden lähettämista kohtalokkaana virheenä.
– Siitä voisi seurata kolmas maailmansota ja sellaiseen vaaraan en halua, että Eurooppa vie maailmanmenoa.
Yhteinen velka ei innosta
EU:n yhteinen velka sai enemmän vastusta kuin kannatusta. Mepeiltä kysyttiin, mitä mieltä he ovat yhteisestä velasta, jos lainaa otettaisiin esimerkiksi puolustusteollisuuden ja investointien tukemiseen.
Mepeistä kahdeksan vastusti ajatusta. Sen puolesta oli viisi.
Keskustan Mauri Pekkarinen olisi valmis ottamaan yhteistä velkaa, mutta vain, jos sitä käytetään EU:n yhteiseen puolustustarviketuotantoon.
– Kun sota alkoi, Euroopan hankinnat olivat 70 prosenttia. Se on meille yhteisesti tärkeä asia ja siihen pitää satsata.
Miapetra Kumpula-Natri on samoilla linjoilla. Hänkin rajaisi EU:n yhteisen velan puolustukseen.
– Jos Eurooppa ei pysty muuten pitämään turvallisuudestaan, itärajasta ja velvollisuudestaan auttaa Ukrainaa, niin en sulkisi mitään työvälinettä pois lähivuosilta.
Kokoomuksen Petteri Sarvamaalle yhteinen EU:n velka ei sovi. Ei, vaikka sillä rahoitettaisiin yhteistä puolustusta.
– Ei. Syy on se, että velka on velipoika otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.
Ilmastotavoitteisiin Suomen mepeillä näyttää olevan vahva usko. Suurin osa on sitä mieltä, että EU saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
Joukossa on vain kaksi, jotka eivät tavoitteen toteutumiseen usko: Teuvo Hakkarainen (ps.) ja Alviina Alametsä (vihr.).
Suomalaisten omat saavutukset
Ylen kysyi mepeltä myös, mikä on heidän paras saavutuksensa parlamenttikaudella.
Esimerkiksi pitkäaikainen demarimeppi Eero Heinäluoma kirjoitti seuraavaa:
– Ainoana suomalaisena olen tullut valituksi parlamentin poliittisten ryhmien ryhmäjohtoon ja se antaa vaikutusmahdollisuuksia koko parlamentin kannanottoihin myös omien vastuualueiden ulkopuolella.
Perussuomalaisten Hakkarainen pitää tärkeimpänä saavutuksenaan taistelua suomalaisten metsien puolesta.
– Meistä on tulossa Euroopan lahopuumuseo. Ja kaikki on vain ilmastohysteerikkojen aikaansaamaa mihinkään perustumatonta houretta, hän kirjoitti.
Vihreiden Ville Niinistö pitää suurimpana saavutuksinaan taasen ilmasto- ja luontotavoitteiden, tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ja vihreän talouden edistämistä.
Kokoomuksen Henna Virkkunen kertoo taistelleensa byrokratiaa vastaan.
