Sinilevällä on tärkeä rooli Itämeressä, mutta suurissa määrin se muodostuu vakavaksi ongelmaksi.
Ilman sinilevää eli syanobakteereja meillä ei olisi maapallolla elämää, ainakaan tällaisena kuin sen nyt tunnemme.
Näin sanoo Baltic Sea Action Groupin projektipäällikkö Anna Klemelä.
Hän puhuu teoriasta, jonka mukaan syanobakteerit olisivat olleet maapallolla ensimmäiset eliöt, jotka olisivat keksineet yhteyttämisen eli sen, että hiilidioksidia voi sitoa ja tuottaa siten happea.
– Näin ollen syanobakteerit olisivat luoneet ilmakehän maapallolle, joten voinemme ajatella, että ilman niitä meillä ei olisi nykyisen kaltaista elämää maapallolla ollenkaan.
Klemelän mukaan pitkään on ajateltu, että mikään muu eliö ei syö syanobakteereita. Tutkimuksissa on havaittu, että jotkut eläinplanktonlajit syövät sinileviä.
Huonosta maineestaan huolimatta sinilevilläkin on oma roolinsa meressä ja Itämeren ravintoverkossa, eivätkä ne ole esimerkiksi vieraslaji.
Klemelä arvioi, että jos sinilevä häviäisi kokonaan, se vaikuttaisi ravinteiden kiertoon ja hiilensidontaan meressä.
– Tämä kertoo siitä, ettemme välttämättä tiedä kauheasti näistä monimutkaisista verkostoista, joita meressä on, Klemelä sanoo.
Liika on liikaa myös sinilevän kohdalla
Vaikka syanobakteereilla on paikkansa meressä, niitä on liikaa, kun ne muodostavat isoja lauttoja. Klemelä haluaa sinilevän aiheuttamien haittojen sijaan viedä huomiota juurisyihin.
– Ravinnekuormitus ja ilmastonmuutos aiheuttavat sen, että syanobakteereja muodostuu liikaa. Emme voi syyttää yhtä eliötä siitä ongelmasta, jonka me ihmiset olemme itse aiheuttaneet.
Kysyimme Naantalissa kesäpäivää viettäviltä ajatuksia sinilevästä.
Isot sinilevälautat toimivat visuaalisena muistutuksena siitä, että tilanne meressä on huono. Se on huono ympäri vuoden, vaikka näyttäytyy radikaalisti vain kesäisin.
– Levämassa vajoaa pohjaan, kun se kuolee ja alkaa hajota. Hajotustoiminta kuluttaa happea, joka on aiheuttanut laajoja hapettomia alueita Itämerelle, Klemelä kertoo.
Hapettomilla alueilla ei elä enää mitään. Samalla hapettomasta pohjasta vapautuu veteen aiemmin sinne sitoutunutta fosforiravinnetta, joka kiihdyttää rehevöitymistä entisestään.
Sinilevän tunnistamisessa auttaa keppi
Sinilevän kanssa on syytä olla varovainen, sillä osa syanobakteereista muodostaa hermo- ja maksamyrkkyjä. Silmämääräisesti on mahdotonta sanoa, onko vedessä näkyvä sinilevä myrkyllistä vai ei.
Pieniä lapsia tai lemmikkieläimiä ei kannata päästää uimaan, jollei ole sinilevätilanteesta täysin varma.
Sinilevätilanteen voi testata kahdella tapaa. Jos rannassa on epämääräistä levämössöä, kokeile sitä kepillä. Sinilevä ei tartu keppiin, sillä bakteerit ovat hienojakoisia.
Muut levät, kuten rihmalevä, tarttuvat keppiin.
Videolla Anna Klemelä näyttää, kuinka sinilevätilanteen voi tarkistaa läpinäkyvää purkkia apuna käyttäen.
Sinilevätilanne on ajankohdalle tyypillinen
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikkoalueilla, uutisoi Yle viime viikolla. Paraisten ja Naantalin havaintopaikoilla havaittiin runsaasti sinilevää.
Tilanne on tällä hetkellä vuodenaikaan nähden tavanomainen. Sitä voi seurata Järvi-meriwikissä, Vesi.fi:ssä ja Tarkan karttaselaimessa.
Seurantaa tekevät asiantuntijat, mutta myös kansalaiset voivat ilmoittaa havainnoista.
