maanantai, 23 joulukuun

Sinimustan liikkeen lukupiirit ovat herättäneet hämmennystä. Kirjastot katsovat, etteivät voi estää niitä, mutta oikeustieteilijä näkee toisin.

Äärioikeistolainen Sinimusta liike hyödyntää kirjastoja kaikille avoimina paikkoina järjestämällä tiloissa kiistanalaisia lukupiirejä. Viimeksi sellainen järjestettiin sunnuntaina Seinäjoella.

Asiantuntijoiden mielestä tapahtumien estämiselle voisi olla perusteet.

– Toki kirjasto voi linjata tapahtumansa ja jopa ”asiakkaansa”, kunhan perusteet eivät ole syrjiviä, sanoo julkisoikeuden professori Riku Neuvonen.

Vaikka kirjastolla on julkisena toimijana rima korkeammalla, ei senkään velvollisuus ole sallia kaikkea sananvapauden nimissä, sanoo Neuvonen.

– Uusnatsien ja rasistien toiminnan on kuitenkin katsottu olevan sananvapauden suojan ulkopuolella. Nuo liikkeethän hakevat toki sananvapauden ”marttyyrin” asemaa ja näkyvyyttä.

Helsingissä itsenäisyyspäivänä lukupiiri keräsi kirjastoon satoja mielenosoittajia. Seinäjoella järjestettiin samaan aikaan vastalukupiiri.

Sananvapaudella on rajat

Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Oula Silvennoinen ei myöskään näe, että kirjastojen tarvitsisi päästää viharyhmiä tiloihinsa sananvapauteen vedoten.

Hän huomauttaa sananvapauden olevan suhteellinen perusoikeus. Sitä ei voida käyttää loukkaamaan absoluuttisia perusoikeuksia.

– Rasistista tai fasistista puhetta ei tarvitse suvaita sananvapauteen vetoamalla. Laissa on määritelty perusoikeudet ja samalla myös rikoslaissa määritelty, millä tavalla sananvapauden rajat voi ylittää.

Silvennoinen on ollut kahdesti vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa.

Kirjastot eivät voi estää

Sinimustan liikkeen puheenjohtajaa Tuukka Kuru ei vastannut Ylen kysymyksiin siitä, missä lukupiirejä aiotaan vielä järjestää ja miksi niistä lukupiireistä ilmoitetaan vain yksi kerrallaan.

Seinäjoen kirjastotoimenjohtaja Kirsti Länsikallio vahvistaa, että kirjasto oli etukäteen tietoinen lukupiiristä. Se ei voinut puuttua etukäteen asiaan, koska Sinimusta Liike ei varannut lukupiirille tilaa tai ollut kirjastoon yhteydessä.

Edellisenä viikonloppuna Hämeenlinnan kirjastoon suunniteltu lukupiiri yritettiin peruuttaa, kun kaupunki peruutti tilavarauksen tapahtumalle. Lukupiiri toteutui silti, sillä osallistujat marssivat sisään asiakkaina.

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen vahvistaa, etteivät kirjastot voi etukäteen estää lukupiirejä.

– Kenenkään pääsyä kirjastoon ei voi ennalta estää ja näin sen kuuluu ollakin.

Toisaalta kirjastolain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus.

– Nämä pitävät sisällään sen, että kirjastossa ei meidän mielestämme voi levittää tai käytännössä edistää rasismia.

”Mitä erikoista on lukupiirissä?”

Sinimustan Seinäjoen lukupiirin koollekutsujana toimivan Timo Väljän mielestä lukupiireissä ei ole mitään erikoista. Tavoitteena on kirjallisuuden edistäminen.

– Kyllähän kaikki varmaan tietävät, mikä on lukupiiri. Kaikki lukevat kirjan, ja sitten keskustellaan siitä, sen sisällöstä ja ehkä sen yhteiskunnallisesta vaikutuksesta, jos kyseessä on poliittinen tai uskonnollinen kirja.

Seinäjoella Avoimen yhteiskunnan ystävät -ryhmä järjesti vastalukupiirin samaan aikaan Sinimustan liikkeen lukupiirin kanssa. He keskustelivat yhteiskunnasta ja sen vihollisista filosofi Karl Popperin samannimisen teoksen pohjalta.

Sinimustan lukupiirin aiheena taas oli Derek Hollandin Poliittinen Sotilas -pamfletti. Pamfletin on julkaissut suomennettuna fasistinen Musta sydän kollektiivi.

Liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru toteaa Ylelle sähköpostitse, että lukupiirien tarkoitus on madaltaa osallistumiskynnystä politiikasta kokemattomille ja edistää kansallismielisten teosten tunnettuutta. Lukupiirit ovat myös lisänneet jäsenhakemuksia.

Dosentti Oula Silvennoinen näkee, että kyseessä on äärioikeistoliikkeiden kiinnostus tehdä niin sanottua metapolitiikkaa.

– Metapolitiikalla tarkoitetaan vaikuttamista politiikkaan tavanomaisten tapojen ulkopuolelta. He yrittävät liikuttaa omaa aatettaan yhteiskunnan totutun ja hyväksytyn puheen tai mielipiteiden sisälle.

Jaa.
Exit mobile version